Apinarokko eli mpox on virologien vanha tuttu. Aiheuttajaviruksella on pitkän historiansa vuoksi monta nimeä ja kehityslinjaa.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan apinarokko-termi on ongelmallinen. Termistä käytiin kriittistä keskustelua, kun vuoden 2022 epidemian yhteydessä tauti assosioitui homomiehiin, joiden keskuudessa virus tuolloin levisi.
Nimen on myös katsottu leimaavan rasistisesti afrikkalaisia. Virus on levinnyt viime aikoina Keski-Afrikan maissa, etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Epidemian aikana taudista englanninkieliseen kirjallisuuteen vakiintui mpox-termi. Viruksen virallinen nimi englanniksi on human monkeypox virus.
– Luulen, että Suomessa tätä keskustelua ei ole kunnolla käyty, sillä tauti on ollut niin harvinainen.
Nimensäkin virus on saanut sattuman kautta.
Apinarokko-termi juontaa juurensa vuoteen 1958, kun virus lyödettiin ensimmäisen kerran. Singaporesta Kööpenhaminaan kuskattuna ollut apinalasti sairastui tautiin, ja se nimettiin eläinten mukaan, vaikka ne ovat vain satunnaisia isäntiä. Taudin ensisijainen reservuaari, eli säilymisympäristö, on pienjyrsijöissä.
Virus on läheistä sukua isorokkovirukselle, joka hävitettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n rokotuskampanjalla vuonna 1980. Apinarokkoon on olemassa rokote, joka perustuu isorokkorokotteeseen.
Vapalahden mukaan rokotteen huonon saatavuuden vuoksi tutkijat ovat olleet huolissaan mpox-viruksen leviämisestä Afrikan maissa. Terveydenhuollon hyvien resurssien vuoksi virus ei ole merkittävä uhka Euroopassa.
– Järjestäytyneessä yhteiskunnassa pystytään suhteellisen hyvin torjumaan tätä virusta muodossa, jossa se nyt leviää. Kongossa, jossa on sotaa ja muuta katastrofia, tämä saattaa olla aika pieni murhe.
Nyt leviävä viruslinja, IB, on eri kehityslinja kuin vuonna 2022 seksuaalivähemmistöjen keskuudessa levinnyt II-linja. Afrikassa taudin kuolleisuus on noin kolme prosenttia. Tauti on vakavampi lapsilla ja potilailla, joilla on heikentynyt immuunipuolustus esimerkiksi hoitamattoman HIV-tartunnan vuoksi.
Yksittäisiä tartuntoja on löydetty myös Ruotsissa sekä Pakistanissa. Eläimet eivät liity nykyisen viruslinjan tartuntaketjuihin.
– Geneettisten analyysien perusteella nykyinen linja on lähtenyt liikkeelle syyskuussa 2023 ja levinnyt siitä lähtien lähinnä ihmisestä toiseen, Vapalahti kertoo Ylelle.