Helsingin yliopiston tuore tutkimus tyrmää maailmanlaajuisesti levinneet käsitykset tasa-arvon ja sukupuolten välisten erojen yhteyksistä.
Tutkimusta tehneen sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvistin mukaan niin kutsuttua tasa-arvon paradoksia ei ole olemassa. Paradoksi kuvaa sitä, että mitä tasa-arvoisempi maa, sen suurempia ovat sukupuolten väliset erot – siis väitetysti.
Väännetään rautalangasta:
Aiemmin on yleisesti väitetty, että mitä tasa-arvoisempi maa, sitä suurempia ovat sukupuolten väliset erot kiinnostuksessa tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloihin (STEM-alat). Tällä tarkoitetaan sitä, että naiset menettäisivät kiinnostuksensa STEM-aloihin tasa-arvoisemmissa maissa. Asiaa on tulkittu niin, että on luonnollista, kun naiset eivät ole yhtä kiinnostuneita STEM-aloista kuin miehet.
Tuore tutkimus kumoaa tämän väitteen. Naiset ovat yhtä kiinnostuneita näistä aloista riippumatta maan tasa-arvon tasosta, sama asia pätee miehiin.
– Meidän tutkimus on tehty oikein, aiemmat väärin. Me myös osoitamme, miksi ne ovat tehty väärin, Lönnqvist sanoo.
Lönnqvistin mukaan heidän tutkimuksensa on oikein, koska siinä on käytetty tutkimusaineistoihin ja -ongelmaan soveltuvaa tilastollista menetelmää, kun taas aiemmissa tutkimuksissa on käytetty väärää menetelmää.
Lönnqvist ja tutkimuksen toinen tekijä, psykologian tutkijatohtori Ville-Juhani Ilmarinen uudelleenanalysoivat kolme aikaisempaa tutkimusta, jotka on aiemmin julkaistu arvovaltaisissa tieteellisissä julkaisuissa.
He tarkastelivat sukupuolieroja yhteensä 15 ominaisuuden kautta. Kaikissa tutkimuksissa oli vähintään 50 maata ja kymmeniä- tai satojatuhansia naisia ja miehiä.
Aiempien tutkimusten menetelmistä ja tuoreen tutkimuksen menetelmistä voi tarkemmin lukea Ilmarisen ja Lönnqvistin tieteellisestä artikkelista.
Miten on sitten mahdollista, että tieteellisissä huippulehdissä julkaistaan puutteellisia tutkimuksia?
Lönnqvistin mukaan yksi syistä on ainakin suuren julkisuuden tavoitteleminen.
– On osoitettu, että varsinkaan huippulehtien julkaisemien artikkelien tuloksia ei hyvinkään usein pysty toistamaan, eli toiset tutkimusryhmät eivät onnistu toistamaan julkaistuja tuloksia.
Toinen ongelma on Lönnqvistin mukaan puutteelliset taidot tilastollisessa osaamisessa.
Kritiikkiä uutisoinnille nuorten arvojen ja asenteiden kahtiajakautumisesta
Tänä vuonna on laajalti uutisoitu siitä, miten nuorten naisten ja miesten arvot kahtiajakautuvat. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan tästä ei ole toistaiseksi mitään uskottavaa näyttöä.
– Näkemys pohjaa toistaiseksi datajournalismiin, jossa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta sen tuottamia ilmiöitä ei pidä sekoittaa vertaisarvioituun tieteelliseen prosessiin, tiedotteessa sanotaan.
Vaikka suomalaiset nuoret miehet äänestävät enemmän perussuomalaisia kuin nuoret naiset, Lönnqvistin mukaan sillä ei voi perustella väitettä, että nuoret miehet olisivat yleensä enemmän konservatiivisempia kuin nuoret naiset.
Erot äänestävien nuorten keskuudessa ovat Lönnqvistin mukaan paljon suuremmat kuin verrattuna niihin nuoriin, jotka eivät äänestä. Hän myös korostaa, että syitä äänestää tiettyä puoluetta tai henkilöä on monta ja että asenteet tai arvot vain harvoin ovat yhteydessä äänestyspäätökseen.
Lisäksi Lönnqvistin mukaan on oleellista huomioida, että aika pieni ja valikoitunut joukko nuoria äänestää.
– Asennetutkimuksissa minut yllättää usein se, kuinka samanlaisia ihmiset ovat. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen äänestyskäyttäytymisen perusteella voisi ajatella, että puolet kansasta ei usko ilmastonmuutokseen ja puolet uskoo. Todellisuudessa noin 85 prosenttia uskoo, että ilmastonmuutos on totta, Lönnqvist sanoo.
Katso myös: