Suunnitteilla oleva sähkönsiirtolinja huolestuttaa Meri-Porin asukkaita – rehevöityykö Kolpanlahti käyttökelvottomaksi?

Tahkoluoto–Ulvila -voimajohtohankkeen molemmissa reittivaihtoehdoissa rakennetaan vesialueille. Asukkaat ovat huolissaan hankkeen ympäristövaikutuksista.

Viisi merituulivoimalaa näkyy kirkkaalla merellä Porin Tahkoluodossa.
Suomen Hyötytuuli on käynnistänyt voimajohdon suunnittelun Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen liittämiseksi kantaverkkoon. Kuva: Markku Sandell / Yle

Porissa Kolpanlahden asukkaat ja mökkiläiset ovat huolissaan tekosaarien ja voimajohtopylväiden vaatimien pengerrysten ympäristövaikutuksista.

Suomen Hyötytuuli on käynnistänyt voimajohdon suunnittelun Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen liittämiseksi kantaverkkoon. Voimajohdon reitiksi on kaksi vaihtoehtoa.

Pohjoisemman reitin VE1 suunnitelmissa meriperustuksille tai pienille saarille rakennettaisiin Pihlavanlahdella neljä pylvästä ja lisäksi pylväitä sijoittuisi Porin saaristotien varteen pengertien viereen.

Karttagrafiikka Meri-Porin alueesta. Karttaan on merkitty Tahkoluoto, Skuutviiki, Mäntyluoto ja Yyteri.
Kuva: Paula Collin / Yle

Pihlavanlahden ja Kolpanlahden kautta kulkeva VE2-reitti vaatisi puolestaan jopa 16 voimajohtopylvästä Kolpanlahden merialueelle.

– Yli 80-metriset tolpat, jotka ovat vanhan hiilivoimalan tolpituksen rinnalla, sotkevat varmasti alueen virtaukset ja johtavat rehevöitymiseen, kertoo Kolpanlahden kiinteistönomistajien puheenjohtaja Mikko Huhtala.

Paikallinen asukas Mikko Huhtala: "Tänne on tulossa Euroopan suurin lintuverkko"

Ympäristövaikutusten arviointityötä kuvaava YVA-ohjelma esiteltiin maanantaina yleisötilaisuudessa.

Kolpanlahden vesistön tila on määritelty välttäväksi, eikä sitä saa enää huonontaa, Huhtala kertoo VE2-vaihtoehdon haasteista.

Kiinteistönomistajia ei ole vielä kuultu

Mikko Huhtala paheksui tapahtumassa, ettei alueen kiinteistöomistajiin ole oltu yhteydessä eikä kutsuttu kuultavaksi.

Huhtalan mukaan asukkaat ovat kiertoteitä saaneet kuulla, että alueella liikkuu kumiveneillä ympäristökonsultteja.

– Meillä 130 jäsentä, joilla on 150 kiinteistöä tuolla alueella. Tässä on konsultti huomioinut pilkkijät ja veneiljät, mutta ei kiinteistönomistajia, Huhtala ihmettelee.

Tuulivoimala Porin Tahkoluossa, tuulimyllyt pyörivät merellä. Kuvan edustalla on lintututka, joka ilmoittaa, jos voimalat täytyy pysäyttää lähestyvän lintuparven vuoksi.
Suunnittelun tavoitteena on pylväiden sijoittelun ja teknisten ratkaisuiden avulla lieventää haitallisia maankäyttö-, maisema- ja luontovaikutuksia. Kuva: Jussi Vierimaa / Yle

YVA-projektipäällikkö Tarja Ojala Afrylta pahoittelee väärinkäsitystä ja vakuuttaa, että kiinteistönomistajien näkemyksillekin on mahdollisuus.

YVA-menettelyn tarkoituksena on käydä läpi kattavasti kaikki kohdat, jolloin suunnitelmia muokataan ja tarkennetaan prosessin aikana.

– Aina tulee muutoksia. Se on YVA-menettelyn tarkoitus, Ojala kertoo.

Ilmajohdot kaapelointia järkevämpi vaihtoehto

Laajennus on välttämätön merituulipuiston rakentamiselle, koska nykyinen sähköverkko on riittämätön tulevan sähkönsiirron tarpeeseen.

– Maa- ja merikaapeloinnissa vaadittaisiin kuudesta yhdeksään rinnakkaista kaapelia, mikä yksivaihekaapeleilla tarkoittaisi useiden satojen metrien leveä käytävää kaapeliojineen, hankekehityspäällikkö Juho Lappalainen kertoo.

Yli 250 megawatin hankkeiden yleisin ratkaisu on 400 kV ilmajohto.

– Se on alan standardiratkaisu pitkiin siirtoyhteyksiin suurille tehoille. Rakenteeltaan ilmajohto on hyvin huollettavissa ja teknologiasta on pitkäaikaista kokemusta. Ilmajohdon elinkaari on yli viisikymmentä vuotta, Lappalainen sanoo.