Hallitus edistää lakihanketta, jossa työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä. Joissakin tapauksissa aika olisi 6 kuukautta.
Lakiesitys on herättänyt laajaa vastustusta. Työnantajien keskusjärjestön EK:n mukaan hallituksen suunnitelma kiristää työperusteisen oleskelun ehtoja on vakava virhe Suomen kansantaloudelle.
Työministeri Arto Satonen (kok.) puolustaa lakihanketta Ylen aamun ja Ykkösaamun haastattelussa.
– Tämä on täysin linjassa muiden Pohjoismaiden päätösten kanssa, sanoo Satonen.
Lakihanke eroaa kuitenkin muista Pohjoismaista siten, että Suomessa työnantajille on tulossa velvollisuus ilmoittaa oleskeluluvalla työssä olevan työntekijän irtisanomisesta viikon kuluessa maahanmuuttovirastoon. Ilmoittamatta jättämisestä voisi seurata sakko tai muu sanktio.
Satosen mukaan lakiesityksen kolmen kuukauden sääntö koskee vain niitä ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen työluvalla ja olleet alle kaksi vuotta täällä töissä. Niille, jotka ovat työskennelleet Suomessa pidempään, aika olisi kuusi kuukautta. Myös erityisasiantuntijat saisivat hakea Suomessa töitä puolen vuoden ajan.
Lisäksi Satonen huomauttaa, että kolmen tai kuuden kuukauden työnhakuaikana ulkomaalainen voisi ottaa vastaan työtä myös muilta kuin omalta toimialaltaan, esimerkiksi aloilta, joilla on Suomessa työvoimapula.
– Tämä muuttaa aikaisempaa lainsäädäntöä ja tuo myös joustavan elementin mukaan työnhakuun, sanoo Satonen.
Hankkeelle jälleen tyrmäys molemmilta työmarkkinaosapuolilta
SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sekä Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell eivät edelleenkään lämpene lakihankkeelle.
– Tämä on sellainen kysymys, jossa poikkeuksellisesti työnantajat ja työntekijät ovat olleet yhtä mieltä, suhtaudumme tähän kriittisesti, toteaa Knuutila.
Knuutilan mukaan kolmen kuukauden määräaika työnhaulle on erittäin tiukka. Se voi tulla monelle työnhakijalle vastaan jo pitkien rekrytointiprosessien takia. Myös heikon suhdannetilanteen vuoksi uutta työtä ei välttämättä löydy nopeasti.
Se, että toisille sallittu työnhakuaikaa on kuusi, toisille kolme kuukautta, myös asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan.
– Työntekijätaso on tässä eri asemassa suhteessa johtotehtäviin, toteaa Nuutila.
Randell korostaa, että lakihanke on haitallinen Suomen kilpailukyvylle ja työmarkkinoiden toimivuudelle. Suomen pitäisi pitää huolta siitä, että se koetaan turvallisena ja houkuttelevana maana työperäiselle maahanmuutolle.
– Rakennusteollisuudessa on pääkaupunkiseudulla yli 30 prosenttia ulkomaista työvoimaa, ja meillä on suhdanteista riippumatta krooninen työvoimapula. Tätä kannattaisi vielä hallituksen uudelleen harkita, sanoo Randell.
Juttua muokattu 20.8. klo 12.05. Lisätty kappale lakihankkeen erosta muihin Pohjoismaihin.
Katso koko keskustelu Ylen aamussa:
Aiheesta enemmän: