Yli 15 vuotta valmisteltu asemakaava hyväksyttiin viimein Tampereella – 19 tonttia sai lisää rakennusoikeutta

Pispala on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, jonka arvoja uudella kaavalla pyritään suojelemaan. Asemakaavaa on valmisteltu vuodesta 2009.

Tampereen Pispalan kaupunginosa
Pispalan rakennuskanta on vaihtelevaa. Kuvituskuva toukokuulta 2021. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Viitisentoista vuotta valmisteltu Pispalan asemakaava on viimein saanut siunauksen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan toivomusponnella varustettuna maanantain kokouksessa.

Uudella kaavalla kaikkiaan 19 tonttia saa enemmän rakennusoikeutta.

Rakennusoikeutta mitataan tehokkuusluvulla joka kertoo, kuinka suuren osan tontin pinta-alasta voi käyttää rakentamiseen. Jos tontin pinta-ala on esimerkiksi tuhat neliötä ja tehokkuusluku on 0,3, tontilla on silloin rakennusalaa 300 neliön verran.

Aiemmassa, vuoden 2020 kaavaehdotuksessa yhteensä 28 tontille esitettiin tehokkuuslukemaksi 0,3. Valtuuston hyväksymä tuore kaava määrittää tuon lukeman enää yhdeksälle suojelluimmalle tontille.

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen mukaan joidenkin tonttien tehokkuuslukua korotettiin tonttikohtaisten tarkastelujen jälkeen.

– Yksityiskohtaisten tarkasteluiden jälkeen löytyi parisenkymmentä tonttia, joissa tehokkuuslukua voitiin korottaa ilman, että suojeluarvot vaarantuvat.

Pääosalle tonteista tulee voimaan 0,4 rakennustehokkuus.

Tampereen Santalahti ja Pispala Näsinneulasta kuvattuna
Pispalan asemakaavaa uudistetaan vaiheittain. Nyt hyväksytty toinen vaihe ulottuu läntiseen ja lounaiseen Pispalaan kohti uittotunnelia. Kuvituskuva syyskuulta 2020. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Tavoitteena on uudistaa asemakaavaa niin, että se turvaa Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. Lisäksi tarkoitus on luoda edellytykset alueen hallitulle kehittymiselle elinvoimaisena ja vireänä alueena.

Suojelutavoitteiden vuoksi täydennysrakentamisen määrää ja kokoa joudutaan rajoittamaan kaavalla. Asemakaavaa on valmisteltu vuodesta 2009.

Harvinainen ponsi kaavan kylkeen

Valtuuston kokouksessa toivomuspontta esitti valtuutettu Anne-Mari Jussila (kok.). Ponnella valtuusto edellyttää, että asemakaavaa koskevista hyväksytyistä poikkeamista ja niiden syistä kootaan tyyppiesimerkkejä. Esimerkkien tarkoitus on selventää ja tukea omistajien tarpeiden mukaisia tulevia kaavan poikkeamisprosesseja.

Ponsi hyväksyttiin äänin 56–5. Kuusi valtuutettua äänesti tyhjää.

Mikko Nurmisen mukaan vastaavan ponnen liittäminen asemakaavaan on jokseenkin harvinaista, mutta ei tavatonta.

Tarkoitus on helpottaa tulevia poikkeamisprosesseja, vaikka kaupunki kannustaa ensisijaisesti noudattamaan kaavaa.

Poikkeamien kirjaaminen vahvistaa yhdenvertaista kohtelua, kun poikkeamat on koottu kirjoihin ja kansiin ikään kuin ennakkotapauksiksi.

– Poikkeamat tullaan kokoamaan siten, että meillä on tietynlainen tietokanta-aineisto siitä, millaisia tilanteita on ollut ja miten niitä on ratkottu, Nurminen täsmentää.