Putin ja Kremlin hallinto hyötyvät raaka-ainekaupasta Suomen kustannuksella.
Tätä mieltä on amerikkalaisessa CEPA-tutkimuskeskuksessa työskentelevä Venäjä-tutkija Alexandr Kolyandr.
Raaka-aineet tulevat Venäjältä pääosin Vainikkalan rajanylityspaikan kautta Etelä-Karjalassa. Niiralan rajanylityspaikalla Pohjois-Karjalassa tavaraliikenne on huomattavasti vähäisempää.
– Poliittinen hyöty, jonka Kreml saa siitä, ettei kaupankäyntiä ole täysin suljettu, on, ettei Venäjää ole myöskään täysin eristetty, Kolyandr kertoo Lontoosta Ylelle.
Kolyandrin mukaan Kreml voi levittää näkemystä länsimaisista poliitikoista, jotka välittävät enemmän omien maidensa hyvinvoinnista ja taloudesta kuin Ukrainan kohtalosta.
– Mielestäni tämä antaa Venäjän propagandalle poliittista etua, Kolyandr toteaa.
Raaka-aineliikenteen määrät käyvät ilmi Ylen kokoamasta alla olevasta grafiikasta.
Ylen läpikäymät tilastot kertovat tiiviistä kaupankäynnistä Venäjän ja Suomen välillä – lähes kaksi ja puoli vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan keskellä.
Nikkelimalmi tuodaan Nornickel Harjavallan tehtaalle, joka on ainoa toiminnassa oleva venäläinen nikkelisulattamo EU:n alueella. Nikkelituotteet lähtevät Harjavallasta maailman markkinoille.
Suomi toi vuonna 2022 venäläistä nikkeliä 1,115 miljardilla eurolla.
Tullin tilastojen mukaan alkuvuodesta venäläistä nikkelimalmia on tuotu kolmannes vähemmän – noin 280 miljoonalla eurolla – kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
Venäläisten lannoitteiden tuonti on sen sijaan alkuvuodesta harpannut hurjaan kasvuun.
Alkuvuoden aikana lannoitteita on tuotu jo noin 10,5 miljoonalla eurolla, kun viime vuoden kokonaisarvo oli vain 5,5 miljoonaa euroa. Venäläisten lannoitteiden osuus kaikista Suomeen tuoduista lannoitteista oli alkuvuonna noin 11 prosenttia.
Myös venäläisen ammoniakin tuonti jatkuu viime vuoden tasolla. Alkuvuonna tuonnin arvo on ollut 26,6 miljoonaa, viime vuonna kaikkinensa 49,9 miljoonaa euroa.
Ulkomaille myydyt lannoitteet kuljetetaan Vainikkalasta Kotkan satamaan, jossa ne lastaa laivoihin Ylen tietojen mukaan venäläistaustainen Fertilog Oy.
Tiivis kaupankäynti Venäjän kanssa on mahdollista, koska Suomeen virtaavat raaka-aineet eivät kuulu pakotteiden piiriin EU:ssa.
Esimerkiksi lännen pakotteiden listalta löytyy vain yksittäisiä venäläisten lannoiteyhtiöiden johtajia.
Nikkelimalmi on sen sijaan Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian pakotteiden listalla. Maat asettivat huhtikuussa kiellon tuoda maahan venäläistä alumiinia, kuparia ja nikkeliä.
Myös kaupanteko näillä raaka-aineilla on kiellettyä Lontoon ja USA:n metallipörsseissä. Tällä halutaan estää raaka-aineista saatujen myyntitulojen valuminen Putinin sotakassaan.
EU ja Suomi mukaan lukien eivät ole asettaneet venäläiselle nikkelimalmille pakotteita.
Suomalaiset päättäjät kaksinaamaisia?
Venäjä-tutkija Alexandr Kolyandrin mielestä suomalaiset päättäjät voisivat halutessaan lopettaa raaka-ainebisneksen Venäjä kanssa.
Sitä he eivät ole kuitenkaan tehneet, eikä EU ole sitä halunnut ja vaatinut.
EU:n ja Suomen riippuvuus venäläisistä raaka-aineista ohittaa Venäjän hyökkäyssodan.
Yle kertoi aiemmin tänä vuonna, miten Vainikkalan rajanylityspaikka on EU:ssa ainoa väylä venäläiselle nikkelimalmille.
Vastuuministeri, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi tuolloin Ylelle, ettei venäläisten raaka-aineiden tuontia voida lopettaa.
Kolyandrin mielestä tilanne on paradoksaalinen.
– Kyse ei ole poliittisesta kaksinaamaisuudesta, vaan pikemminkin yrityksestä olla vahingoittamatta itseään samalla, kun he auttavat Ukrainaa, Kolyandr toteaa Ylelle.
Silti kaupankäynnille on olemassa ainakin teoriassa vaihtoehto – lopettaa raaka-aineiden ostaminen.
Kolyandrin mukaan tämä voisi tehdä Venäjän sotaponnisteluista kalliimpaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tämä vähentäisi Kremlin kassaa, josta pitää rahoittaa kahta suurta projektia: sotaa Ukrainassa ja yhteiskunnan vakautta.
– Kun rahat loppuvat, näiden kahden asian ratkaiseminen samanaikaisesti tulee päivä päivältä vaikeammaksi.
– Juuri tämä kaatoi Neuvostoliiton – siltä yksinkertaisesti loppuivat rahavarat, Kolyandr muistuttaa.
Kiina ja kimurantti raaka-aineiden suurvaltapolitiikka
Miksi Suomi ja EU eivät sitten käytä tätä mahdollisuutta?
Venäjä-tutkijan Alexandr Kolyandrin mielestä kysymys on lopulta hinnasta – ja erityisesti Kiinasta.
Kuinka paljon Suomi ja EU olisivat valmiita maksamaan ja myös taloudellisesti kärsimään, muun muassa työpaikkojen menetyksinä, jos raaka-aineiden osto loppuisi Venäjältä.
Tilannetta mutkistaa Kiinan kasvanut rooli Venäjän raaka-aineiden ostajana.
USA:n ja Ison-Britannian pakotteet venäläiselle nikkelille ovat työntäneet Venäjää yhä tiukemmin Kiinan syliin.
Esimerkiksi Carnegien Venäjä ja Euraasia -tutkimuskeskuksen mukaan Nornickelin, Venäjän johtavan nikkelin ja kuparin tuottajan vientitulot Kiinasta kasvoivat viime vuonna jopa 72 prosenttia.
Yle kertoi aiemmin kesällä Nornickelin venäläisen pääjohtajan Vladimir Potaninin venäläiselle medialle antamasta haastattelusta.
Samassa haastattelussa Potaninilta kysyttiin Nornickelin kasvavan riippuvuuden riskeistä Kiinaan. Venäläinen nikkelimoguli totesi: ”On parempi olla järjestelmän sisällä kuin katsoa ulkopuolelta, kun sinut niin sanotusti puristetaan ulos.”
Onko Suomella ja EU:lla vaihtoehtoja?
Kolyanrdin mukaan Suomi ja EU joutuvat tällä hetkellä valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä.
Rahoittaa edelleen Kremlin sotakassaa ostamalla raaka-aineita Venäjältä vai kasvattaa Kiinan taloudellista valtaa raaka-ainemarkkinoilla ja liittoutumista Venäjän kanssa?
Pitkän linjan Venäjä-tutkijalla ei ole tähän suoraa vastausta.
Käynnissä on kimurantti globaali kilpailu raaka-aineista keskellä Venäjän hyökkäyssotaa.
Kolyandrin mukaan Kiina kyllä ostaisi ilomielin kaiken venäläisen raaka-aineen.
– Haluammeko todella, että Kiina saa kaiken tämän ja maksaa Venäjälle suoraan, vai haluammeko saada sen itse?
– Emme halua antaa Kiinalle yliotetta tässä kilpailussa samalla, kun säilytämme jonkinlaisen aseman ja valvonnan Venäjän kauppavirroissa, Kolyandr toteaa Ylelle.
Lontoossa tällä hetkellä asuvan Venäjä-ekspertin mielestä lännellä olisi nyt tärkeä mietinnän paikka.
– Meidän pitäisi todella pysähtyä ja miettiä, olla fiksumpia talouden avulla käytävässä sodassa Venäjää vastaan. Olipa kyse sitten Suomesta tai Euroopan unionista tai yleisesti lännessä, Kolyandr sanoo.
Päivitetty 27.8. klo 16.40: Vainikkalan aseman kuvan tekstiin lisätty tieto, että VR irtaantui idänliikenteestä vuonna 2022.