Moni hyvinvointialue ei onnistu säästämään ostopalveluista tänä vuonna, vaikka palveluihin kuluu vuodessa miljardeja euroja.
Tämä selviää, kun vertailee hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätöksiä vuoden 2024 tuoreeseen tilinpäätösennusteeseen.
Useat hyvinvointialueet sanoivat joulukuussa 2023 Ylelle, että ne aikovat etsiä säästöjä vähentämällä ostopalveluita. Tavoite ei siis ainakaan vielä näytä olevan toteutumassa.
Positiivisimman tuloksen lukujen valossa on tekemässä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, joka onnistuu ennusteessa säästämään ostopalveluista useita miljoonia euroja verrattuna viime vuoteen.
Myös Vantaa ja Kerava, Länsi-Uusimaa, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo onnistuvat ennusteiden perusteella säästämään ostopalveluista verrattuna viime vuoteen, kun ostopalvelumenot suhteutetaan alueiden kaikkiin menoihin. Näillä alueilla ostopalvelujen suhteelliset kustannukset siis pienenevät.
Loput alueet eivät onnistu säästämään ostopalveluista.
Säästöt ostopalveluista on vain yksi tapa katsoa hyvinvointialueiden taloutta. Havainnollistavaa on tarkastella, kuinka suuria alueiden alijäämät ovat asukasta kohden.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen menoista lähes 60 prosenttia käytetään ostopalveluihin. Alijäämä asukasta kohden on ennusteen mukaan maltilliset -49 euroa.
Toisaalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella menoista noin 30 prosenttia käytetään ostopalveluihin, mutta alijäämä on asukasta kohden -333 euroa.
Tuoreen arvion mukaan alueiden alijäämien keskiarvo asukasta kohden asettuu -251 euroon.
Etelä-Pohjanmaa paljastaa säästön syyn
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvisellä on selkeä syy ostopalveluiden säästöihin.
– Me ostimme viime vuonna merkittävän määrän erikoissairaanhoitoa, mutta tänä vuonna olemme itse siirtyneet tuottamaan siitä osan. Tämä on huomattavasti vähentänyt ostopalveluiden kuluja, mutta toisaalta nostanut meidän omia menoja, Järvinen sanoo.
Hyvinvointialueilla tehdään Järvisen mukaan jatkuvaa analyysia siitä, mitkä palvelut kannattaa ostaa ulkopuolelta ja mitkä tuottaa itse. Hän puhuu järjestämisvastuusta eli lain velvoittamista palveluista, jotka hyvinvointialueen täytyy tarjota.
– Ei saa syntyä tilannetta, jossa oltaisiin täysin ostopalveluiden varassa, koska se mahdollistaa sen, että hinnat voisivat nousta entistä enemmän.
Ylitämme arvion 40 miljoonalla [eurolla].
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialuejohtaja
Ennusteen mukaan Satakunnan hyvinvointialueella ostopalvelumenot kasvavat eniten verrattuna viime vuoteen ja muihin hyvinvointialueisiin.
Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan mukaan tilanne on vakava.
– Olimme varanneet ostopalveluihin tälle vuodelle lähes 400 miljoonaa euroa, mutta näyttää siltä, että ylitämme arvion 40 miljoonalla [eurolla], Varhila sanoo.
Hän listaa kasvun syiksi jo monelle tutuiksi tulleet haasteet: inflaatio ja palkkamenojen kasvu, henkilöstöpula ja siitä seuraava vuokratyövoiman käyttö, asumispalveluiden hinnan nousu, palvelutuottajien monopoliasema ja perkaamattomat ostopalvelusopimukset.
Varhilan mukaan toimenpiteitä ostopalveluista säästämiseksi on jo tehty mutta vaikutus näkyy vasta seuraavana vuonna. Hänen mukaansa lakisääteiset palvelut täytyy kuitenkin hoitaa ja se maksaa.
Hän pohtii myös sääntelyä siihen, millä hinnalla hyvinvointialueet voivat vuokratyövoimaa ostaa, kun alueiden alijäämät ovat niin suuria.
Sosiaali- ja terveysministeriön tämänvuotisessa selvityksessä ehdotettiin, että selvitetään vuokratyölle asetettavaa hintakattoa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ei torpannut ajatusta, mutta näki siinä ongelmia.
Juttuun korjattu 23.8.2024 kello 13.57 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä asukasta kohden. Valtionkonttorin luvuissa oli virhe, jonka takia luku oli ensin -29 euroa, kun korjauksen jälkeen alijäämä on todellisuudessa -25 euroa asukasta kohden.