Myytti virkamiesten tehottomuudesta joutaisi romukoppaan, sanoo asiantuntija.
Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jarmo Vakkuri pitää suomalaisia virkakuntaa varsin säntillisenä ja säästäväisenä.
Valtiolla on 82 000 työntekijää. Määrä kääntyi kasvuun 2017. Kaikista palkansaajista valtion leivissä on kolme prosenttia. Nyt Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo päättänyt, että virastoilta säästetään tällä hallituskaudella 400 miljoonaa euroa Suomen vaikean taloustilanteen vuoksi.
Professori Vakkuri haluaa oikoa käsitystä siitä, että virastojen koko olisi paisunut siksi, että niihin olisi palkattu lisää paperinpyörittelijöitä. Irtisanomisilta ei voida välttyä hallituksen suunnitelmissa välttyä, sillä yli 80 prosenttia hallinnon menoista koostuu henkilökunnan palkoista.
– Perinteisesti suomalainen julkinen hallinto on toiminut aika pienillä, ohuilla rahoilla verrattuna moniin muihin maihin. Suomalaiset ovat käytännönläheisiä ja tehokkuutta on aina pidetty tärkeässä arvossa, Vakkuri sanoo.
Tuoreita vertailuja suomalaisen virkakoneiston tehokkuudesta verrattuna muihin maihin ei ole viime vuosina tehty.
Suomea on usein verrattu Ruotsiin, jossa julkinen sektori on Suomea pienempi. Erona on kuitenkin se, että Suomessa esimerkiksi eläkelaitokset lasketaan mukaan julkiseen sektoriin, Ruotsissa ei.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on ihmetellyt, miksei julkisen puolen tehokkuutta mitata. Miten päättää säästöistä, kun ei tarkalleen ottaen tiedetä, miten tuottavaa työ on?
Professori: Kannattaako verovirastosta säästää?
Professori Vakkuri sanoo, että tehostamisesta voi seurata myös huonoja asioita: henkilökunnan vähentäminen saattaa heikentää kansalaisten palveluja.
Jos verohallinnosta irtisanotaan 500 työntekijää, se näkyy arjessa. Verohallinto saa vuosittain 2,7 miljoonaa puhelua, joista noin joka viides koskee verokorttia.
– Jos verohallinnosta nipistää tai vähentää, niin se on aika paradoksaalista, koska verohallinto on ollut suomalaisessa julkishallinnossa malliesimerkki digitalisaation hyödyntämisestä palveluissa, Vakkuri sanoo.
Vakkuri muistuttaa, että viime aikoina on panostettu valtion turvallisuuteen ja puolustukseen. Asiasta vallitsee laaja poliittinen yksimielisyys.
– Jos miettii viimeaikaista kehitystä, on ollut koronaa ja turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti. Panostukset ovat tietyssä mielessä aika ymmärrettäviä.
Mutta keitä ovat valtion työntekijät?
Yleisin ammattinimike valtiolla on erityisasiantuntija. Seuraavana listalla ovat ylikonstaapeli ja komisario, jotka ovat säästöaikeilta turvassa.
Ammatit ovat muuttuneet viidessä vuodessa. Esimerkiksi sihteereiden määrä on romahtanut. Vuonna 2019 sihteeri oli vielä toiseksi yleisin ammatti.
Hallitus päättää syyskuun alussa
Ministeriöt ovat toimittaneet rahaministeri Riikka Purralle (ps.) omat ehdotuksensa säästöistä. Valtion työntekijöiden määrä on noussut useita vuosia peräkkäin.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa ensi vuodelle 28,5 miljoonan säästöjä. Eniten säästettäisiin isoilta virastoilta: Kelalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Työterveyslaitokselta.
Valtiovarainministeriö julkisti omat säästöehdotuksensa jo keväällä. Se säästäisi eniten verohallinnosta ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorista. Yhteensä säästöt olisivat ensi vuonna 78 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeri Purra on siis rajannut säästöjen ulkopuolelle turvallisuuden ja lain vartijat. Ammattisotilaita, poliiseja, rajavartijoita, tuomareita, syyttäjiä ja vanginvartijoita ei uhkaa irtisanominen.
Leikkauksia on kuitenkin suunniteltu esimerkiksi suojelupoliisiin (supo).
Ministeriöt ovat tunnetusti nihkeitä leikkaamaan omalta tontiltaan. Lopulliset päätökset säästöistä tehdään hallituksen budjettineuvotteluissa syyskuun alussa.
Sen jälkeen virastot saavat päättää itse, kuinka moni joutuu lähtemään.
Tänä vuonna irtisanomisista ovat jo ilmoittaneet esimerkiksi Ruokavirasto ja THL. Ruokavirastosta lähtöpassit saa 50 ja THL:stä vähennettiin jo keväällä 200 henkilöä.
Henkilökunnan määrä laski pitkään
Valtion henkilökunnan kasvu on suhteellisen tuore ilmiö. Ennen vuotta 2017 valtion virkahenkilökunnan määrä oli pitkään laskussa. Lasku jatkui tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1980 valtiolla oli töissä yli 200 000 henkilöä. Muutos oli seurausta virastojen yhtiöittämisestä ja muuttamisesta liikelaitoksiksi. Liikelaitoksiksi ovat muuttuneet esimerkiksi VR ja Posti.
Viime vuosina eniten kasvua on ollut Puolustusvoimissa, poliisissa ja TE-toimistoissa. Valtiovarainministeriön mukaan syy on tehtävien lisääntyminen ja työruuhkan purkaminen.
Säästöjä voi tehdä toki muutenkin kuin irtisanomalla työntekijöitä.
Työ on jo aloitettu ministeriöisssä: työmatkoja vähennetään, kännyköitä ei vaihdeta uusiin ja pikkujoulut jäävät historiaan.
Toimitiloja vähennetään eikä eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle palkata uusia työntekijöitä.
Korjattu 27.8.2024 klo 11.00 valtion työntekijöiden yleisimpiä tehtäviä käsittelevää grafiikkaa. Aiemmin grafiikassa puhuttiin virheellisesti ”ammattinimikkeistä”, vaikka kyse on ”ammattiryhmistä”. Samassa yhteydessä grafiikan otsikkoa on muokattu ja lisätty tieto, mihin jaottelu ja ammattiryhmien nimitykset perustuvat.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin esimerkiksi jostakin virastosta ja sen toiminnasta?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.