Ala asuntosäästäjäksi! Saat säästöillesi korkoa, asuntolainaan maksuttoman takauksen ja valtio maksaa osan korkokuluista, jos ne nousevat tietyn rajan yli. Hyöty voi olla tuhansia euroja!
Näin valtio voisi mainostaa ASP- eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmää, jonka avulla ensiasunnon ostajaa tuetaan.
Rahanarvoisista eduista huolimatta moni ensimmäistä asuntoaan hankkiva päätyy kuitenkin ottamaan tavallisen asuntolainan.
Pankkien ja ympäristöministeriön mukaan ASP-järjestelmä on liian jäykkä ja se halutaan uudistaa.
Yle kokosi tähän juttuun tuoreen lakiehdotuksen merkittävimmät muutokset.
Lakiteksti selkeäksi
Merkittävin tavoite on uudistaa ASP-järjestelmää koskeva laki niin, että se löytyy helposti verkon hakukoneella ja teksti on ymmärrettävää, sanoo esitystä valmistellut hallitussihteeri Satu Eronen ympäristöministeriöstä.
– Sellainen lakiteksti on hyvä, jonka ymmärtää kuusitoistavuotias.
Nyt ASP-järjestelmän kokonaisuudesta on hänen mukaansa vaikeaa saada kattava kuva niin pankin kuin lainanottajan näkökulmasta, sillä sitä koskevia säädöksiä on useassa eri laissa ja asetuksessa.
– Ensimmäisen asunnon osto on valtava päätös eikä ostaja välttämättä ole aiemmin ollut tekemisissä vakuusasioiden tai korkosuojauksen kanssa. Hämmennystä on turha lisätä sillä, että meillä on sekava ja jäykkä järjestelmä, kuten nyt.
Koko maahan Helsingin maksimi
Ehdotuksessa alueelliset ylärajat poistetaan, ja koko maassa sovelletaan jatkossa korkeinta eli Helsingin ylärajaa.
Yksin asunnon ostava voisi jatkossa siis saada jopa 230 000 euron ja pariskunta 345 000 euron ASP-lainan.
Ylärajan nosto kasvattaa vaihtoehtojen määrää muualta kuin Helsingissä asuntoa pohtivalle, mutta ei juuri lisää ASP-lainanottajien potentiaalista joukkoa, Eronen sanoo.
– Lainan koon ratkaisee aina asunnon hinta ja lainanottajan maksukyky.
Lisää vaihtoehtoja korkosuojaan
Jatkossa ASP-lainaan voisi valita valtion korkotuen sijaan myös pankin tarjoaman maksullisen korkosuojan.
Maksuton valtion tarjoama takaus olisi tarjolla myös ilman korkotukea ja toisin päin. Nyt ne on sidottu yhteen.
– Jos esimerkiksi kaksi ASP-säästäjää ottaa yhdessä enimmäismääräisen lainan, 60 000 euron valtiontakaus jää liian pieneksi ja se pitää järjestää jollakin toisella tavalla. Korkotuen lainaan voisi kuitenkin saada, Eronen sanoo.
Lyhennysvapaata voisi laina-aikana saada enintään neljä vuotta nykyisen kahden sijaan.
Lupa vuokrata
Korkotuettu laina tarkoittaa, että kun lainan korko on yli 3,8 prosenttia, valtio maksaa sen ylittävästä korkokulusta 70 prosenttia.
Korkotuki on voimassa ensimmäisen kymmenen vuoden ajan.
Jatkossa ASP-lainalla ostetun asunnon voisi vuokrata eteenpäin kahdeksi vuodeksi korkotuen aikana.
Jos asunto jäisi pysyvästi vuokrakäyttöön, omistaja voisi lopettaa korkotuen ilmoittamalla siitä Valtiokonttorille.
Vuokraaminen eteenpäin ei vaatisi erityistä syytä, kuten nyt, Satu Eronen sanoo.
– Kenenkään ei tarvitsisi vaivata päätään miettimällä, onko jokin syy riittävän erityinen. Tällä hetkellä erityisyys on omassa harkinnassa, eikä siitä voi edes varmistua mistään.
Alaikäraja pois
Uudessa laissa ASP-tilin 15 vuoden alaikäraja poistettaisiin. Tilin voisi siis avata jo vauvalle.
Alaikäisenä tilille voi tallettaa järjestelmän sääntöjen mukaan vain omalla työllä ansaittuja varoja.
Tässä lain uudistaminen on jäänyt puolitiehen, arvioi pankkien etuja valvovan Finanssialan asiantuntija Jussi Kettunen.
– Sitä, ovatko ASP-tilille talletettavat säästöt omalla työllä hankittuja, on todella vaikea valvoa. Käytännössä rajoitus tarkoittaa, ettei säästämistä voisi aloittaa lapsuudessa.
Lisäksi Finanssiala haluaisi, että tilisäästämisen lisäksi ASP-järjestelmässä voisi säästää rahastoihin ja osakkeisiin.
Finanssiala: Samalle viivalle tavallisen asuntolainan kanssa
Hallituksen mittavan muutosehdotuksen jälkeenkin pankit näkevät ASP:n ehdoissa parannettavaa.
Enimmäislaina-aika olisi pitänyt nostaa 25 vuodesta 30 vuoteen ja oma säästöosuus alentaa kymmenen sijasta viiteen prosenttiin, Jussi Kettunen sanoo.
– Se mahdollistaisi asuntosäästämisen kaikenlaisilla taustoilla ja toisi ASP-lainan samalle viivalle tavallisen asuntolainan kanssa.
Ympäristöministeriön Satu Eronen puolustaa kymmenen prosentin säästöosuutta.
– Sille on hyvä syy. ASP-järjestelmän on tarkoitus kannustaa pitkäaikaiseen säästämiseen.
ASP:n avulla voi turvallisesti ja riskittömästi säästää reippaasti yli 10 prosenttia asunnon ostohinnasta ja saada hyvän lisäkoron säästöille, Eronen sanoo.
– Se palkitsee varovaista kuluttajaa, joka ei halua ottaa isoja riskejä.
Jos haluaakin ostaa asunnon niin, että ottaa lainaa 95 prosenttia asunnon arvosta, niin ASP-tilin säästöt voi nostaa koska tahansa ja ottaa tavallisen asuntolainan, hän sanoo.
Hallituksen esitys on vasta luonnos, johon odotetaan parhaillaan lausuntoja eri tahoilta. Laki voisi tulla voimaan Erosen mukaan aikaisintaan vuonna 2026.