Atrian uusi siipikarjatehdas vihittiin virallisesti käyttöön Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla torstaina.
Siipikarjatehtaan lattiapinta-ala on noin kolme hehtaaria. Tehtaassa pystytään käsittelemään 15 000 lintua tunnissa.
Se tarkoittaa tiheää kuljetusliikennettä broileritiloilta Nurmon tehtaalle.
– Joka 40. minuutti pitäisi tulla täysperävaunurekka saapumishalliin. Silloin ei haukkaa teuraslinja tyhjää, Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi selventää.
Nopeimmillaan tuote on paketoituna kuluttajaa varten neljässä tunnissa ja asiakkaalla seuraavana päivänä.
Yhtiön historian suurin investointi on arvoltaan noin 165 miljoonaa euroa. Se lisää Atria Suomen siipikarjan tuotantokapasiteettia noin 40 prosenttia.
Rakentamisaikana maailmalla myllersi
Ensimmäiset suunnitelmat uuden tehtaan rakentamiseksi piirrettiin kymmenen vuotta sitten.
Tehtaan rakentamisen aikana maailmanjärjestystä ovat järisyttäneet koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
– Rakentamisaikana oli vaativaa, kun laitehankintoja tehtiin. Matkustaminen oli rajattua, jos sitä sai tehdä laisinkaan. Kaikki muuttuvat tekijät huomioon ottaen lopputulos on todella huippu, Ala-Fossi sanoo.
Atria on keskittänyt tuotantoaan Nurmoon viime vuosikymmeninä. Seuraavaa investointia sinne ei vielä ole näköpiirissä.
– En lähde arvioimaan tulevaisuutta, mutta totta kai teollisia rakenteita arvioidaan päivittäin. Kilpailukykytekijöistä pitää pitää huolta.
Ministeri: Ymmärrys ruuantuotannosta lisääntynyt
Avajaisnauhan leikannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheessaan ruokateollisuuden omavaraisuutta ja sen tärkeyttä huoltovarmuudelle.
– Ihmisten ymmärrys siitä, että ruoka ei kasva kaupan hyllyssä, on lisääntynyt. Nyt tiedetään ja tajutaan, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat viime kädessä jopa turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.
Eläinten hyvinvointi on ehdottoman tärkeää lihantuotannossa, Essayah painottaa.
– Hyvinvoiva eläin on pohja ja perusta hyvälle elintarvikkeelle. Meillä Suomessa antibioottivapaus ja salmonellavapaus ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta maailmalla asia ei todellakaan ole niin.
Essayah lisää, että suomalaisten pitäisi pystyä saamaan enemmän ääntä aikaiseksi eläinten hyvinvoinnista, mutta myös euroja.