Hamppuun kohdistuu nyt monia odotuksia. Siitä toivotaan uutta viljelykasvia, hiilensitojaa ja ympäristöystävällistä materiaalia korvaamaan esimerkiksi muoveja.
Mikko Ilmoniemi on kylvänyt oman hamppupeltonsa tänä vuonna vasta kesäkuun lopussa.
Noin kahdessa kuukaudessa hamput ovat korkeimmillaan kasvaneet kolmimetrisiksi. Olosuhteet ovat olleet kasvulle suotuisia: lämpöä, valoa ja kuivuuden jälkeen sadettakin on riittänyt.
Elintarvikehampun tuottajana Ilmoniemi on jo kokenut, mutta elinkeinoksi pelkkä viljely ei vain riitä.
– Kannattavuus riippuu siitä, pystytäänkö hamppua jalostamaan korkeamman asteen tuotteeksi, hän sanoo.
Ilmoniemi on palkittu erilaisten hampusta jalostettujen elintarviketuotteiden kehittelijänä. Samalla hän on tehnyt paljon työtä sen, eteen että hamppua vahvasti leimaavista ennakkokäsityksistä päästäisiin eroon.
Hampusta ollaan nyt kiinnostuneita materiaalina. Esimerkiksi Pohjanmaan avoimilla pelloilla sen arvioidaan olevan kannattavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.
Keski-Suomessa pellot ovat kuitenkin pienempiä, ja Ilmoniemen mukaan hamppu ei vielä kilpaile viljan kanssa.
– Viljely on toki yksinkertaista ja edullista, mutta siemenet ovat kalliita. Pelkän raaka-aineen tuottaminen ei kannata, hän toteaa.
Vain taivas on rajana, mitä hampusta voidaan tehdä.
Mikko Ilmoniemi
Hampun vahva puoli on Ilmoniemen mukaan sen monikäyttöisyys. Elintarvikkeiden lisäksi siitä voi tehdä vaikkapa rakennuskomponentteja, paperia tai pahvia.
– Vain taivas on rajana, mitä hampusta voidaan tehdä, hän sanoo.
Suuria toiveita herättää sen käyttö ympäristöä kohentavana materiaalina. Tämä tarkoittaisi tuotteita, joiden hiilijalanjälki on vastaavia tuotteita pienempi, ja joiden tuotanto lisäksi sitoisi ilmasta hiilidioksidia.
Tällainen tuote voisi olla esimerkiksi juuri hamppukuituun pohjaava rakennuselementti tai -materiaalit.
Rakennusaineena hamppua ei tarvitse Ilmoniemen mukaan edes keksiä, koska se on tehty jo tuhansia vuosia sitten esimerkiksi Japanissa ja Intiassa.
Hampusta on myös maa-alueiden uusiokäytön työkaluksi. Ilmoniemi kertoo, että Kiinassa sitä käytetään jo saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen.
– Sillä pystytään imemään raskasmetalleja maaperästä, hän sanoo.
Keski-Suomessa hamppua tutkitaan turvesoiden uusiokäytössä.