Presidentti Stubb paalutti Suomen Venäjä-politiikkaa: Paluuta vanhaan ei ole

Stubb ei näe onglemaa siinä, että hän sijaisti pääministeri Orpoa heinäkuussa Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa. Stubb puhui ja vastasi median kysymyksiin suurlähettiläspäivillä.

    • Tuomas Hyytinen
    • Maria Stenroos
  • Presidentti Alexander Stubb piti ensimmäisen puheensa suurlähettiläille Helsingissä.
  • Stubbin mukaan uuden ajan on näyttävä siinä, miten Suomi hahmottaa maailmaa ja toimii.
  • Presidentti hahmottaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kolmen pointin kautta: euroatlanttisuuden, Ukrainan ja Venäjän sekä globaalin vaikutusvallan kautta.
  • Katso presidentti Stubbin puhe suurlähettiläspäivillä tästä:
Tuomas Hyytinen

Stubb: Uskallamme puhua nyt suoremmin Venäjästä

Stubb totesi, että Suomessa uskalletaan puhua nyt suoremmin Venäjästä kuin aikaisemmin itsenäisyytemme aikana.

Pato alkoi aueta EU-jäsenyyden myötä ja lopullisesti se aukeni, kun liityttiin Natoon, Stubb sanoi.

Pitää kuitenkin muistaa, että sota päättyy jonain päivänä ja silloin Venäjän kanssa pitää päästä taas keskusteluyhteyteen, Stubb muistutti.

Nyt Eurooppaan on noussut kuitenkin uusi rautaesirippu, jonka toisella puolella ovat Venäjä ja Valko-Venäjä, Stubb sanoi.

Stubb sanoi, että ei ole koskaan uskonut muuttumattomaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen doktriiniin.

Presidentti Stubbin mediatilaisuus suurlähettiläskokouksessa.
Tuomas Hyytinen

Stubb: Palestiinan tunnustamisesta ei synny Suomessa “hirveää riitaa”

SDP on vaatinut Suomelta Palestiinan valtion tunnustamista.

Stubbilta kysyttiin, voisiko tästä syntyä ristiriitaa, jos SDP nousee seuraavaan hallitukseen.

– Kysymys on aika hypoteetttinen. Asiasta löytyisi varmasti yhteinen sävel. Kuten olen sanonut, Palestiinan tunnustaminen on vain ajan kysymys, Stubb vastasi.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Ei ongelmia presidentin ja pääministerin valtasuhteissa

Prseidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Store osallistuivat Euroopan poliittisen yhteisön (EPC) kokouksen avajaiskokoukseen Blenheim Palacessa Woodstockissa, Oxfordshiressä, Britanniassa 18. heinäkuuta. Kuva: Chris Ratcliffe / EPA

Stubb ei pitänyt ongelmana sitä, että hän edusti pääministeri Orpon sijasta Suomea heinäkuussa Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa.

Hän muistutti, että kyse ei ollut EU-kokouksesta, vaan siihen osallistui myös paljon muita maita. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Ukrainan tilannetta.

– Onneksi Suomella on järjestelmä, joka mahdollistaa edustamisen kahdella tavalla. Ruotsillahan tätä mahdollisuutta ei ole ja sen takia edustin siellä myös Ruotsia.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Kehotan Venäjän suhteen malttiin

Venäjän hybridivaikuttamisesta Stubb sanoi, että sen tarkoitus on luoda Suomeen epävakautta.

Presidentin perusviesti on, että jokaiseen risahdukseen ei pidä puuttua.

– Kehotan rauhallisuuteen ja malttiin. Meillä on tilanne hallinnassa. Meillä ei ole hädän päivää. Ei kannata ylidramatisoida kaikkea mitä Venäjä sanoo.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Ukraina toimii fiksusti Kurskissa

Presidentti sanoi, että Suomi ei anna Ukrainalle antamilleen aseille käyttörajoituksia, kunhan niitä käytetään puolustustarkoituksessa ja niillä ei rikota kansainvälistä oikeutta.

Kurskiin hyökätessään Ukraina näyttää Stubbin mukaan toimineen strategisesti fiksusti.

Hän muistutti, että Venäjä miehittää 20 prosenttia Ukrainan maa-alasta.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Suomi voi ostaa aseita Israelista

Ylen Maria Stenroos kysyi, voiko Suomi ostaa välttämättömiä aseita Israelilta.

Presidentti sanoi menevänsä aina turvallisuus edellä ja että Suomi hankkii sen perusteella tarvitsemiaan aseita.

Tuomas Hyytinen

Stubb päätti puheensa: Suomen vahvuus historian tilannetaju

– Politiikkaa tehdään ajassa, tasavallan presidentti sanoi.

Stubbin mukaan Suomen vahvuus kautta historiamme on ollut tilannetaju.

– Olemme kyenneet realismista kumpuaviin päätöksiin, vaikeimpinakin aikoina perusarvomme säilyttäen.

Stubb sanoo huomanneensa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tasavallan presidenttinä, että tämä on vahvuutemme edelleen.

Lopuksi presidentti kiitti valtioneuvostoa, eduskuntaa ja ulkominsteriön väkeä tiiviistä ja erinomaisesta yhteistyöstä.

– Me emme ole aina samaa mieltä, mutta tavoitteemme on yhteinen: Suomen paras. Uskon, että jaamme laajasti myös näkemyksen siitä, että tässä uudessa ajassa Suomen globaalin roolin tulee olla pelinrakentaja.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Emme ole Israelin tai Palestiinan puolella

– Suomen kanta on selvä. Emme ole Israelin tai Palestiinan puolella. Olemme rauhan puolella, Stubb sanoi.

Presidentin mukaan Suomi kannattaa ja edistää kahden valtion mallia. Palestiinan valtion tulee tunnustaa kuitenkin sellaisena ajanhetkenä, joka palvelee rauhan tavoitetta.

–Tämäkin on arvopohjaista realismia. Asenne ei ole strategia. Se, että on mielipide, ei riitä. Pitää kysyä, mitä mielipiteellä saavutetaan. Ja erityisesti, miten mielipiteen varaan rakennettu tavoite saavutetaan.

Kansainväliset säännöt ovat Stubbin mukaan yhä se mittatikku, jolla valtioiden toimintaa arvioidaan ja vaaditaan niitä vastuuseen.

– Sääntöjä kyseenalaistetaan, niitä rikotaan ja niitä halutaan kehittää vastaamaan muuttuvia voimasuhteita. Mutta ne ovat jatkossakin paras kehikko kansainvälisten suhteiden vakauden hallintaan.

Tuomas Hyytinen

Stubb: Globaali etelä ratkaisee uuden maailmanjärjestyksen

Stubb sanoi, että maailman on syntynyt kolme vallan kehää: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Näiden ryhmien kesken sananvaltaa jaetaan uusiksi.

– Kolmas pointtini on, että Suomen vastaus pitää olla globaalin vaikutusvaltamme kasvattaminen.

Kun monenkeskinen yhteistyö perääntyy, kahdenvälinen yhteistyö ja erilaiset ryhmät tulevat Stubbin mukaan yhä tärkeämmiksi.

– Minun teesini on, että globaali etelä tulee pitkälti ratkaisemaan, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää.

Suomen tulee syventää suhteitaan paitsi isoihin globaalin etelän maihin, myös niin sanottuihin keskivaltoihin niin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Persianlahdella kuin Keski-Aasiassakin.

– Itse teen kaikkeni näiden suhteiden rakentamiseksi ja syventämiseksi.

Presidentti rohkaisi siihen myös suurlähettiläitä.