7-vuotiaan Nine Koivusen olisi pitänyt aloittaa koulu viime syksynä, mutta hän ei halunnut mennä kouluun.
Ninellä oli paljon kavereita, mutta tehtävien tekeminen takkusi. Äiti Jånna Koivusen mukaan tytär yritti luistaa tehtävistä usein tekosyiden varjolla.
Kaksikielisellä tytöllä oli myös ongelmia puheen kehityksessä.
Turun naapurikunnassa Kaarinassa asuva perhe päätti anoa lykkäystä koulun aloittamiseen. Sitä suositeltiin myös esikoulusta.
Päätös koulun lykkäämisestä perustuu aina asiantuntija-arvioihin.
Lykkäystä varten myös Ninen piti käydä neuropsykologisissa tutkimuksissa. Hän ei saanut diagnoosia, mutta hänelle suositeltiin koulunkäynnin myöhäistämistä. Hän jäi toiseksi vuodeksi esikouluun.
Tällaiset koulun aloituksen viivästykset halutaan kieltää jatkossa.
Vastoin lapsen oikeuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu perusopetuksen tuen uudistusta, jonka myötä koulunkäynnin aloitusta ei voisi siirtää. Toteutuessaan koulunkäynnin aloitusta koskeva lakimuutos tulisi voimaan syksyllä 2026. Se on menossa vielä eduskunnan käsiteltäväksi.
Taustalla on hallitusneuvos Marjaana Larpan mukaan ajatus, että jokaisella lapsella on oikeus osallistua perusopetukseen osana omaa ikäryhmäänsä ja saada tarvittava tuki kouluun.
Lakiuudistuksella halutaan myös vauhdittaa lasten koulupolkua. Yhä useampi oppilas saisi todennäköisesti suoritettua perusopetuksen oppimäärän lasten perusopetuksessa aikuisten perusopetuksen sijaan.
– Tämä mahdollistaisi myös sen, että oppilaan on mahdollista kerrata vuosiluokan sisältö, sillä perusopetuksen suorittamisella ei olisi enää myöhentämisestä johtuvaa kiirettä, Larpa perustelee.
Perusopetuksen suorittaminen päättyy sinä vuonna, kun oppilas täyttää 17 vuotta. Tämän jälkeen perusopetuksen voi suorittaa loppuun esimerkiksi aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetukseen ei ole Larpan mukaan mahdollista saada tukea oppimiseen samalla tavalla kuin lasten perusopetuksessa.
Suomessa oppilailla on myös mahdollisuus edetä opinnoissa nopeammin ja hypätä luokka-asteen yli. Tähän ei esitetä muutosta.
Lapset kypsyvät eri tahdissa
Lykkäystä koulun aloitukseen on saanut Suomessa vuosittain useita kymmeniä lapsia.
Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella lykkäyspäätöksiä on Ylen tietopyynnön mukaan tehty 30–40 vuodessa, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä alle kymmenen vuosittain. Eniten lykkäyspäätöksiä on tehty Oulussa, peräti 89 tänä vuonna.
Päätös koulunkäynnin myöhäistämisestä perustuu aina asiantuntijalausuntoihin.
Kunnista kerrotaan, että syynä ovat yleensä lapsen kehityksen viiveet ja kehityksellinen kypsymättömyys. Joskus lykkäystä haetaan esimerkiksi lapsen vakavan sairastumisen takia.
– Yleensä taustalla on, ettei lapsi ole vielä valmis koulumaiseen työskentelyyn, vaan hän haluaa leikkiä ja hyötyy esiopetuksesta enemmän, taustoittaa Vantaan opetustoimen suunnittelija Pia Hakkari.
Turun perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen arvelee, että lykkäysmahdollisuudesta luopuminen lisäisi hieman tuen tarvetta kouluissa.
Tampereen perusopetuksen johtaja Kristiina Järvelä kannattaa lakiuudistusta.
– On oppilaan etu, että lapset tulevat kouluun samanikäisenä. Koulujärjestelmämme täytyy olla sellainen, että lapsella on mahdollisuus niin sanotusti kypsyä koulussa. Ei niin, että lapsen olisi oltava koulukypsä jo ennen kouluun tulemista.
Porin opetusyksikön johtaja Taneli Tiirikainen toivoo, ettei kaavailtu lakiesitys mene läpi.
– Lasten kasvu ja kehitys eivät aina etene samalla tavalla. Monesti vuoden lisäaika on auttanut, ja lapsi on aloittanut koulunkäynnin tavallisessa ekaluokassa.
Oikea ratkaisu Ninelle
Lokakuussa kahdeksan vuotta täyttävä Nine Koivunen aloitti koulun tänä syksynä. Hän käy koulua pienryhmässä, mutta osallistuu myös normaaliin opetukseen.
Tehtävät ovat hänen mielestään nykyään helppoja. Parasta ovat silti välitunnit.
Nineä ei tunnu harmittavan, että kaverit aloittivat koulun vuotta häntä aiemmin.
– Ei sillä ole väliä, hän naurahtaa.
Vielä vuosi sitten Jånna Koivunen mietti, mikä hänen lastaan vaivaa, kun koulu ei kiinnosta.
– Mutta vuodessa hänestä on kasvanut ihan eri tyttö. Nyt ajattelen, ettei kyse ehkä ollutkaan mistään häiriöstä, vaan siitä, ettei hän ollut vielä kypsä kouluun.
Videolla Jånna Koivunen kertoo, mitä mieltä on perheen ratkaisusta.
Juttua muokattu 4.9.2024 kello 12.14
Juttua muokattu 9.9.2024 kello 15.06
Juttua korjattu 27.9.2024 kello 12.48: Korjattu grafiikkaan Oulun tämän vuoden luku koulunkäynnin myöhäistämispäätösten määrästä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.