Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jos kansanedustajien pitäisi nyt päättää, avataanko Suomen itäraja vai ei, monella menisi sormi suuhun.
Ylen kansanedustajille tekemässä kyselyssä 43 edustajaa kertoo, ettei osaa sanoa, miten äänestäisi. Peräti 86 edustajaa ei vastannut kysymykseen.
Vain 60 kansanedustajaa osasi vastata selvästi ei ja 11 selvästi kyllä.
Ylen kyselyyn vastasi kaikkiaan 114 kansanedustajaa kahdestasadasta.
Kansanedustajien luotto viranomaisiin kova
Suomen ja Venäjän välinen maaraja on tällä hetkellä kokonaan suljettu.
Suomi sulki rajan ensimmäisen kerran marraskuussa 2023.
Raja suljettiin, kun tuli epäilys, että Venäjä masinoi sitä kautta isoja määriä turvapaikanhakijoita Suomeen.
Uusi sisäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi viime viikolla, että rajan avaamiselle ei ole edelleenkään edellytyksiä ja viranomaisten arvio on, että tilanne rajalla ei ole muuttunut. Eli turvapaikanhakijoita olisi edelleen tulossa. Elokuusta 2023 alkaen heitä on tullut Suomeen yli 1 300, kerrotaan valtioneuvoston sivuilla.
Ylen kyselyyn tulleiden vastausten perusteella sisäministerin lisäksi iso osa kansanedustajista näyttää luottavan viranomaisten tekemään arvioon rajan sulkemisesta tai avaamisesta.
Muun muassa oppositiopuolue keskustan Annika Saarikko kirjoittaa luottavansa Rajavartiolaitoksen tilannekuvaan. Tämän takia hän ei kannata rajan avaamista.
– Mikäli he (Rajavartiolaitos) pitäisivät sitä mahdollisena, rajan voisi hallitusti ja rajatusti avata, Saarikko kirjoittaa.
Myös hallituspuolue RKP:n Henrik Wickström on sen kannalla, että rajaa ei avata. Wickström kuitenkin huomauttaa, että tilanne ei ole kestävä kansainväliset sopimukset huomioiden, mutta luottaa viranomaisiin.
En osaa sanoa -ryhmä luottaa salaiseen tietoon
Ylen kyselyssä 43 kansanedustajaa ei osaa sanoa, pitäisikö itäraja avata vai ei. Moni heistä vetoaa vastauksessaan viranomaisiin. Heitä on sekä hallituksessa että oppositiossa.
Esimerkiksi perussuomalaisten Onni Rostila ei osaa sanoa, pitäisikö raja avata.
– Luotan siihen, että hallituksella on asiassa ajantasainen ja päivittyvä tilanne- ja tiedustelutieto.
SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri on samassa en osaa sanoa -ryhmässä ja uskoo, että viranomaisilla on paras tieto.
Osa edustajista luottaa lisäksi, että hallituksella on viranomaisten antamaa salaista tiedustelutietoa, joka auttaa valvomaan rajaa ja tekemään päätöksiä.
Muun muassa SDP:n Eemeli Peltosella on vankkumaton luotto hallitukseen, vaikka itse istuu oppositiossa.
– Hallituksen päätös itärajan pitämisestä suljettuna perustuu turvallisuusviranomaisten tekemään arvioon. Tähän tiedustelutietoon ei oppositiolla ole pääsyä, Peltonen kirjoittaa.
Edustajilta löytyy myös selkeitä mielipiteitä
Kansanedustajien joukossa on myös heitä, joilla on selkeä mielipide ilman viranomaisten tiedustelutietoja. Puolesta ja vastaan.
Hallituspuolueet vetoavat siihen, että Venäjä on nykyisen rajasulun synnyttänyt ja rajan pitää pysyä kiinni niin pitkään kuin sota Ukrainassa jatkuu.
Näin muun muassa kokoomuksen Pia Kauma.
– Itärajan avaus tulee siirtää myöhempään tulevaisuuteen, eikä se ole Suomen hallituksen, vaan Venäjän toimien syytä.
Rajan avaamisen kannalla on taas erityisesti vasemmistoliitto. Heistä usea vetoaa mielipiteessään ihmisoikeuksiin.
– Kansallinen turvallisuus on mahdollista yhteensovittaa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, sanoo vasemmistoliiton Veronika Honkasalo.
Vihreiden Alviina Alametsä on samaa mieltä. Laillisen rajanylityksen tulisi olla Alametsän mukaan mahdollista samalla, kun sanktioita ja muita toimia Venäjää vastaan vahvistetaan.
Kansanedustajien vastauksissa tulee esiin myös rajaturvallisuuslaki eli niin sanottu käännytyslaki, josta eduskunta äänesti kesällä. Laki on voimassa vuoden.
Moni SDP:n edustaja pohtii vastauksessaan, miksi käännytyslakia ei ole otettu vielä käyttöön. He muistuttavat, että sen piti mahdollistaa rajan avaaminen.
Muun muassa SDP:n Tarja Filatov toteaa, että eduskunta istui poikkeuksellisen pitkään Arkadianmäellä, jotta laki saatiin käsiteltyä.
– Hyväksyimme eduskunnassa rajalain, jotta raja voitaisiin avata. Nyt tilanne on kuin aprillipäivänä: rajaa ei aukaistukaan, vaikka tilannearvio alkukesästä ei ole muuttunut, Filatov kirjoittaa.