Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun maailmalla menee huonosti, sairauspoissaolopäivät vähenevät. Tähän on selkeä syy, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen.
– Huonossa taloustilanteessa työttömyys lisääntyy ja silloin sairauspoissaolot vähenevät. Kun talous lähtee nousuun, työllisyys paranee ja sairauspoissaoloja on enemmän.
Kun työllisyystilanne on hyvä, työmarkkinoille päätyy enemmän työntekijöitä, joista osalla voi olla ongelmia työkykynsä suhteen.
– Toisaalta hyvässä työllisyystilanteessa myös terveemmät henkilöt uskaltavat jäädä pois töistä, Ropponen sanoo.
Yksi poikkeus kuitenkin on. Ropposen mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina taloustilanteesta riippumatta.
– Mielenterveyden kuormitusta on enemmän, ja samanaikaisesti mielenterveyssyistä poissaoleminen on muuttunut hyväksytymmäksi.
Ropponen muistuttaa, että tilastoissa on aina myös heitä, joilla on kroonisia sairauksia. Esimerkiksi syöpähoidoissa oleva henkilö ei välttämättä ole työkykyinen.
Etätyöt vähentävät sairauspoissaoloja
Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Jenni Ervastin mukaan etätyö vaikuttaa sairauspoissaoloihin ainakin kunta-aloilla.
Niissä työtehtävissä, joissa etätöitä voitiin korona-aikaan tehdä, ei sairauslomapäiviä kertynyt entiseen malliin.
Esimerkiksi hoitoalalla sairauspoissaolot kasvoivat koronavuonna 2021, kun taas asiantuntija-ammateissa ne jopa vähenivät.
Ervasti on vertaillut vuoden 2019 ja 2021 tilastoja.
Vuonna 2019 niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät olleet sairauden takia poissa kertaakaan, oli 23,5 prosenttia. Vuonna 2021 heidän osuutensa oli noussut 29,4 prosenttiin.
– Muutos on suuri. Silloin, kun asiantuntijatyössä siirryttiin etätyöhön, nolla päivää sairauslomalla olleiden osuus selkeästi kasvoi, Ervasti sanoo.
Vertaile eri ammattien sairauspoissaolomääriä Ylen Sairauslomakoneessa: