Torstain mittava poliisioperaatio Jyväskylässä johtui perättömästä huhusta, joka sai alkunsa sosiaalisesta mediasta.
Poliisin mukaan sosiaalisen median palvelu Snapchatissa levisi torstaina virheellinen tieto, jonka mukaan Gradian Viitaniemen kampuksella olisi liikkunut aseistautunut henkilö.
Poliisille tieto ei tullut Snapchatin kautta, vaan alkulähde saatiin selvitettyä vasta jälkikäteen, kertoo komisario Jari Lindholm Sisä-Suomen poliisista.
– Hätäkeskukseen tuli soitto aikuiselta, joka oli koulun henkilökuntaa. Hän oli kuullut tiedon aseistetusta henkilöstä oppilaalta.
Poliisi reagoi uhkatilanteeseen usean partion voimin, mutta lopulta mitään näyttöä aseistetusta henkilöstä ei löytynyt. Poliisi ei epäile asiassa rikosta.
Kun poliisi saa tiedon uhkaavasta tilanteesta, ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia nopeasti. Jos havainto aseistetusta henkilöstä tehdään, poliisi alkaa toimia sillä olettamuksella, että havainto on aito.
– Moni saattaa nyt ajatella, että toimintamme oli ylimitoitettua, mutta kyseessä oli oppilaitos, jossa on tuhansia oppilaita. Poliisin tehtävä on taata heidän turvallisuutensa, Lindholm kertoo.
Myös ensihoito varautui tilanteeseen mittavasti ja paikalle lensi torstaina jopa kolme lääkintähelikopteria.
Valeuhkaukset yleisiä sosiaalisessa mediassa
Viime vuonna Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen kertoi Ylelle, että suurin osa poliisille ennalta ilmoitetuista koulu-uhkauksista on ilkivaltaisia.
Vakavampia uhkauksia tulee noin 70–100 vuosittain. Näistä 4–6 prosenttia on Savolaisen mukaan sellaisia, että uhkaajalle pitäisi saada välittömästi mielenterveyden tai lastensuojelun palveluita.
Valeuhkauksia leviää nykyään yhä useammin myös sosiaalisessa mediassa. Komisario Jari Lindholmin mukaan perättömät uhkaukset saattavat joksikin aikaa lisääntyä esimerkiksi koulusurmien jälkeen.
Gradian tilanteessa ei ollut Lindholmin mukaan kyse varsinaisesta koulu-uhkauksesta, vaan se oli sosiaalisessa mediassa levinnyt havainto aseistetusta henkilöstä.
Myös tilanteen ollessa käynnissä sosiaalisessa mediassa levisi perätöntä tietoa esimerkiksi syyllisestä ja poliisin toiminnasta.
– Siellä on edelleen leimattu sellaisia ihmisiä rikollisiksi, joilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Sosiaalisessa mediassa levisi myös hyvin konkreettisen kuuloista valheellista tietoa esimerkiksi uhrimääristä ja siitä, missä tiloissa aseistettu henkilö on liikkunut.
– Se oli täyttä illuusiota, Lindholm toteaa.
Lindholmin mukaan poliisi selvittää sitä, kuinka Gradian poliisioperaation aloittanut Snapchat-viesti on levinnyt. Siitä poliisi on kuitenkin varma, että kukaan ei ole syyllistynyt rikokseen.
Uhkatilanne kosketti monia
Gradian Viitaniemen kampuksen suuri koko toi Lindholmin mukaan omat haasteensa uhkatilanteen selvittämiseen.
Kampuksella on oppilaitoksen arvion mukaan noin 2 000–3 000 ammatillista opiskelijaa, noin 1 350 lukio-opiskelijaa ja lisäksi henkilökuntaa.
– Tarkastusta ei ole mahdollista toteuttaa huomaamattomasti ilman, että häiritsee opetusta tai järkyttää sivullisia, Lindholm kertoo.
Lindholm harmittelee sitä, että uhkatilanteista tulee aina tuskaa oppilaille ja läheisille. Uhkatilanteet ovat pelottavia ja saattavat luoda turvattomuuden tunnetta isolle määrälle ihmisiä pitkän aikaa, vaikka itse uhka lopulta paljastuisi aiheettomaksi kuten tässä tapauksessa.
Keinoja vähentää turhia hälytystilanteita ei juuri ole, sillä poliisi painottaa, ettei ihmisten ilmoituskynnyksen tulisi laskea.
Siksi Lindholmin mukaan on tärkeää, että nuoret ja muun sosiaalisen median käyttäjät ymmärtävät kuinka vaarallista ja haitallista virheellisen tiedon välittäminen voi olla.
Oppilaille on tarjottu Gradialla kriisiapua. Apua on tarjolla myös esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ympärivuorokautisesti numerosta 014 266 0149.