Eri aikoina rakennetut hulevesiputkistot ja täydennysrakentaminen voivat lisätä riskiä tulviin kaupunkien hulevesijärjestelmissä, sanoo Oulun yliopiston vesihuoltotekniikan nuorempi apulaisprofessori Pekka Rossi.
Rossi on mukana Oulun yliopiston tutkimuksessa, joka tarkastelee, kuinka kaupungit voisivat paremmin hallita hulevesiä ja niiden aiheuttamia tulvia. Etenkin kun sademäärien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan ilmastonmuutoksen myötä.
Osana tutkimusta on rakennettu digitaalinen malli Oulussa sijaitsevan Lyötyn alueen hulevesiputkistosta ja seurattu, miten verkosto toimii eri säätilanteissa. Mallista huomattiin, että tulvien riskiä voi lisätä vanhojen ja uusien putkistojen ero sekä tiivis täydennysrakentaminen.
Rossi muistuttaa kuitenkin, ettei hulevesiverkoston ole tarkoitus kestää kaikkia sademääriä.
– Meidän verkostot on yleensä suunniteltu sen kokoisille sateille, joita tulee keskimäärin kerran 5–10 vuodessa. Siitä eteenpäin vedet kulkeutuvat hulevesitulvareitteihin.
Hulevedet virtaavat tulvareittejä pitkin, kun hulevesiviemäreiden kapasiteetti ylittyy.
Kaupunkisuunnittelu avainasemassa
Esimerkiksi Oulussa rankkasateiden seurauksena kaduilla ja alikulkutunneleissa tulvii säännöllisesti, kun hulevesiverkostot eivät vedä.
– Nämä putkistot ovat pitkäikäisiä, vanhimmat putket voivat olla 60 vuoden takaa. Tarkastelemme, kuinka suunnitteluohjeet ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana, Rossi sanoo.
Hulevesiputkistojen ohjeistusta muuttamalla voitaisiin edesauttaa myös tulvien hallintaa kaupungeissa.
Oulussa tulvia aiheuttaa Rossin mukaan myös kaupungin tasaisuus ja monet alikulkutunnelit, joihin hulevettä kerääntyy. Oulun kaupunki on tänä kesänä kartoittanut hulevesijärjestelmän ongelmakohtia.
Hulevesien hallintaa helpottaa kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu, jossa otetaan huomioon esimerkiksi hulevettä imevät viheralueet. Viheralueiden kosteikkoja voidaan myös käyttää hetkellisesti hulevesien varastoinnissa.
– Kaikki lähtee siitä, miten kaupunkialueita suunnitellaan. Kaavoitus ohjaa myös hyvin paljon hulevesien hallinnointia, Rossi toteaa.
Hulevesiä puhdistamalla voisi vähentää vesistöjen kuormitusta
Osana samaa tutkimushanketta Oulun yliopisto tutkii myös, kuinka hulevesiä pystytään puhdistamaan.
– Viime vuosina on huomattu, kuinka paljon haitta-aineita, ravinteita, metalleja ja mikromuoveja kulkeutuu hulevesien mukana vastaanottaviin vesistöihin, toteaa yliopistotutkija Heini Postila.
Nyt Oulun Oritkarissa kokeillaan, kuinka hulevettä saadaan puhdistettua laskeutusaltaan ja puuhaketta hyödyntävän bioreaktorin avulla. Bioreaktorin prosessissa esimerkiksi hulevesien typpi haihtuu typpikaasuna ilmaan.
Vettä pumpataan läheisestä Anttilanojasta sekä Oritkarin lumenkaatopaikalta ja mitataan esimerkiksi ravinne- ja metallipitoisuuksia vedestä ennen ja jälkeen puhdistusprosessin.
Anttilanojaa pitkin kulkeutuu hulevesiä asuinalueilta ja läheisten tehdasalueiden suunnalta. Yliopisto teki samalla seudulla mittauksia huleveden laadusta jo huhtikuussa.
Rakenteet on tarkoitus jättää Oritkariin myös tutkimushankkeen päätyttyä vuonna 2026. Yliopistotutkija Heini Postila uskoo, että bioreaktoria tai muita vastaavia keinoja voisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmänkin Suomessa ainakin niillä paikoilla, joissa vesissä on paljon typpeä ja metalleja.
– Kunhan eri paikkoihin sopivat hulevesirakenteet yleistyisivät, niillä pystyttäisiin vaikuttamaan merkittävästi vesistöjen kuormitukseen yhteensä.