Suomalaislukioissa opiskelevat venäläisnuoret tulevat Suomeen jäädäkseen.
Tilastokeskus kokosi pyynnöstämme tiedot ylioppilaiksi valmistuneista Venäjän kansalaisista ja heidän sijoittumisestaan.
Valtaosa venäläisistä jää lukion jälkeen Suomeen opiskelemaan tai töihin. Ani harva muuttaa maasta.
Alla olevassa grafiikassa on tiedot vuosina 2020–2022 lukiosta valmistuneista Venäjän kansalaisista. Luvuissa ei ole mukana kaksoiskansalaisia.
Kaikki ylioppilaiksi valmistuneet Venäjän kansalaiset eivät ole muuttaneet Suomeen lukion takia. Valmistuneiden joukossa voi olla ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa vuosia.
Tilastot osoittavat kuitenkin, että suomalainen lukio on venäläisille keino päästä pois kotimaasta.
Tapasimme kolme Pohjois-Karjalassa lukion käynyttä venäläistä nuorta, jotka rakentavat elämäänsä Suomeen.
Dmitrii Afanasev, 21: ”Mietin usein, pärjäänkö”
Dmitrii Afanasev haki Nurmekseen lukioon, koska halusi oppia suomen kielen. Hän oli käynyt lukion jo Venäjällä, mutta suomen kielen avulla hän voisi säästää tuhansia euroja.
Suomessa EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat voivat välttyä lukukausimaksuilta, mikäli he opiskelevat suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinto-ohjelmassa.
Afanasev suoritti kaksoistutkinnon keväällä 2023 ja haki heti yliopistoon. Nyt hän opiskelee molekyylibiotieteitä Helsingin yliopistossa.
Opiskelu on ylittänyt odotukset, mutta arki on ollut raskasta. Oleskeluluvan ehtona on, että hän kykenee elättämään itsensä.
– Mietin usein, pärjäänkö. Perheeni ei voi auttaa edes hätätapauksessa, koska maksuliikenne on jäissä.
Paluu vanhempien luokse Pietariin tuntuu silti liian vastenmieliseltä. Videolla Afanasev kertoo, miksei ole matkustanut kolmeen vuoteen kotiin.
Afanasev tekee keikkatöitä rahoittaakseen asumisensa. Hän etsii vakituisempaa työtä, jotta toimeentulosta ei tarvitsisi kantaa koko ajan huolta.
Marina Pozern, 20: ”Rakastuin Suomeen”
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa useat itärajan lukiot markkinoivat itseään Venäjällä.
Marina Pozern huomasi Kiteen lukion ilmoituksen Petroskoissa koulun seinällä.
– Isä sanoi, että voin tulla pois, jos en viihdy. Mutta minä rakastuin Suomeen ja päätin rakentaa tulevaisuuteni tänne.
Pozern valmistui ylioppilaaksi joulukuussa 2023 ja opiskelee nyt teatteritekniikkaa Samiedu-ammattiopistossa Savonlinnassa.
Pozern olisi halunnut hakea lukion jälkeen suoraan Helsinkiin taideyliopistoon, mutta hänen oleskelulupansa oli voimassa vain kesäkuulle.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnan tulokset valmistuvat heinäkuussa, joten Pozern olisi joutunut palaamaan Venäjälle. Tällöin Suomessa asumiseen olisi tullut katkos, mikä hidastaisi myöhemmin kansalaisuuden hakemista.
Videolla Pozern kertoo, miksei halua palata Venäjälle.
Jos Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, Pozern on valmis muuttamaan toiseen Euroopan maahan.
– Haluaisin kuitenkin jäädä Suomeen, sillä minulla on täällä ystäviä ja tulevaisuuden suunnitelmia.
Pozern on saanut Suomeen myös osan perheestään: pikkusisko opiskelee Kiteen lukiossa.
Daniil Kiliachenkov, 21: ”Haluan vain olla onnellinen”
Kaikille venäläisnuorille Suomeen lähteminen ei ole ollut oma päätös.
Pietarista kotoisin oleva Daniil Kiliachenkov päätyi Tohmajärven lukioon perheensä painostuksesta.
– Isoäiti on asunut vuosia Tohmajärvellä Värtsilässä. Kun hän kuuli, että lukioon otetaan venäläisiä nuoria, hän kertoi siitä äidilleni. He päättivät, että minä lähden, Kiliachenkov kertoo.
Kiliachenkov ei osannut suomea ja pelkäsi, ettei sopeudu.
Mutta jo ensimmäisenä koulupäivänä luokkakaverit tulivat juttelemaan.
Videolla Kiliachenkov kertoo, miksi Suomi oli lopulta ykkösvaihtoehto myös lukion jälkeen.
Kiliachenkov valmistui ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä.
Tällä hetkellä hän opiskelee sairaanhoitajaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa. Tulevaisuuden haave on lääkärin ammatti.
Venäjälle hänkään ei halua palata.
Itärajan lukioihin on yhä tulijoita
Tilastokeskus kokoaa tiedot ylioppilaista valmistumisvuonna ja vuosi valmistumisen jälkeen.
Tilastot eivät kerro, kuinka moni lukion käyneistä Venäjän kansalaisista on Suomessa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.
Toistaiseksi tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2022, joten vielä ei ole tietoa siitä, ovatko Venäjää vastaan nostetut pakotteet tai itärajan sulku vaikeuttanut Venäjän kansalaisten jäämistä Suomeen.
Suomalaisen lukio-opetuksen suosio ei kuitenkaan näytä heikentyneen. Itärajan lukioihin on riittänyt Venäjältä hakijoita entiseen tapaan.