Ambulanssikyytien määrää on vähennetty Etelä-Karjalassa jo vuosia aiemmin kuin suurimmassa osassa Suomea.
Yle kertoi aiemmin, että koko Suomessa ensihoidon ambulanssitehtävät ovat vähentyneet kevään aikana yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Etelä-Karjalassa vähennys oli vain kaksi prosenttia.
Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalassa ensihoitopalvelujen tarpeen arvioi erillinen tilannekeskus. Useammalla Suomen hyvinhyvintialueella tällaista palvelua vasta rakennetaan, joten ambulanssitehtävät ovat niissä Etelä-Karjalaa yleisempiä.
Etelä-Karjalassa kiireettömien ensihoitopalvelujen tehtävät ovat jo vuodesta 2019 alkaen ohjautuneet Hätäkeskuksesta Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen tilannekeskukseen. Tilannekeskuksen aloittamisen jälkeen ensihoitoyksiköiden tehtävät laskivat yli 14 prosenttia.
– Sen jälkeen lasku on toki ollut maltillisempaa, mutta toimintamme kehittyy yhä. Tavoitteemme on, että kansalaiset saavat jatkuvasti aiempaa tarkoituksenmukaisempaa apua terveysongelmiinsa, kertoo vs. hoitotyön johtaja Jan-Erik Palviainen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Tilannekeskus pystyy hoitamaan osan ensihoidon tehtävistä puhelinohjauksella. Mikäli tarve vaatii, tilannekeskus pystyy lähettämään kohteeseen tarvittaessa muuta apua kuin ambulanssin.
– Näitä muita yksiköitä ovat esimerkiksi kotisairaalamme yksiköt, eli yhden hengen liikkuvat päivystysyksiköt ja tehostettu kotisairaanhoito, kertoo Palviainen.
Imatran toinen ambulanssi Korvenkantaan
Ambulanssit sijaitsevat Palviaisen mukaan Etelä-Karjalassa avun tarpeen kannalta parhaissa mahdollisissa kohteissa lukuunottamatta Imatraa. Imatralla molemmat autot ovat Vuoksenniskalla, ja tämä lisää viivettä etenkin Mansikkalan ja Imatrankosken alueilla.
– Imatralla valmistellaan parhaillaan ambulanssiyksiköiden hajasijoittamista siten, että toinen yksikkö siirtyisi Vuoksenniskalta Korvenkannan alueelle, Palviainen kertoo.
Palviaisen mukaan kansalaisten kynnys soittaa numeroon 112 on kohtuullisen matala, mikä ei ole välttämättä huono asia. Toisaalta se asettaa haasteita kehittää järjestelmää niin, että hätäkeskuspäivystäjä pystyy tekemään riskiarvion, antamaan ohjeita ja hälyttämään kohteeseen nimenomaan tarkoituksenmukaisimman avun.
– Meillä Etelä-Karjalassa se on ratkaistu tilannekeskuksella, joka arvioi jatkotoimenpiteet, Palviainen summaa.