Huuhkajat kohtaa Kreikan Ateenassa jalkapallon Kansojen liigan syksyn avausottelussa lauantaina kello 21.45. Suora lähetys ottelusta alkaa TV2:ssa ja Areenassa kello 21.
Paljon on pelaajia vuosikymmenten saatossa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueessa pelannut, mutta tuskin kenenkään valinta joukkueeseen on tapahtunut yhtä uniikilla tavalla kuin nyt 29-vuotiaalla laitapuolustajalla Adam Ståhlilla.
Ruotsin pääsarjassa Djurgårdenia edustava Ståhl saapuu median eteen Huuhkajien leirin toisena päivänä rentona, mutta ehkä aavistuksen yhä hämmentyneenä.
Takana on hektisiä päiviä, viikkojakin. Vielä kuukausi sitten vain harvat suomalaisissa jalkapallopiireissä edes tiesivät, että Ståhl voisi edustaa Suomea.
Hän itse on toki tiennyt, että jonain päivänä se voisi olla mahdollista. Nyt tuo päivä on koittanut, ja siitä Ståhl on ”v*tun ylpeä”.
Mutta kuka oikein on Adam Ståhl, ja miten hän on tähän pisteeseen päätynyt?
Pitkäaikainen unelma
Pia-Lena Ståhl vastaa puhelimeen länsiruotsalaisesta Boråsin kaupungista. Hän on Adam Ståhlin äiti, ja syy sille, miksi pelaajalla on myös Suomen kansalaisuus ja näin mahdollisuus edustaa Huuhkajia.
– Oi, melkein tulee itku nytkin. Tämä on niin iso juttu. Olemme täällä ihan sekaisin siitä, että Adam on päässyt Suomen maajoukkueeseen, Pia-Lena Ståhl iloitsee Yle Urheilulle.
Ståhl on äitinsä tavoin syntynyt Boråsissa ruotsinsuomalaiseen perheeseen. Vaikka asuinpaikka on ollut Ruotsissa, on lapsuuden kesät vietetty pitkälti Suomessa, Pellossa sijaitsevassa suvun asunnossa. Ståhlin äidin puolen isovanhemmat ovat lähtöisin Kokkolasta.
Ståhl juttelee suomalaismedialle ruotsiksi ja englanniksi. Suomea hän ei yksittäisiä sanoja enempää puhu, ja sitä hän pahoittelee, pitää asiaa jopa häpeällisenä.
– Olimme Pellossa joka kesä varmaan kymmenen vuoden ajan mummoni luona, Ståhl kertoo ja varmistaa, että ”mormor” on suomeksi juuri mummo.
– Olimme siellä paljon ja sitä kautta olen oppinut tuntemaan suomalaisia juuriani.
Jalkapallo oli Ståhlin lajivalinta jo nuoresta pitäen. Äidin mukaan jalkapallo ja uimahousut kulkivat aina mukana.
– Isä oli maalivahtina. Aina. Kotona Adamille oli rakennettu hitsaamalla oma, iso maali, Pia-Lena Ståhl muistelee.
Seurajoukkuekaverit apuna
Nyt on siis selvää, miksi Adam Ståhl voi edustaa Suomea. Mutta miksi hän ponnahtaa suomalaisen jalkapalloväen tietoisuuteen vasta nyt, 29-vuotiaana?
Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva kuvaa Ståhlia myöhemmin kehittyneeksi pelaajaksi. Hän on kyllä pelannut Ruotsin pääsarjaa Allsvenskania jo vuosia ja pistäytynyt nuorena Turkissakin, mutta ura on lähtenyt kunnolla lentoon vasta viime vuosina.
Ståhl tekee useaan otteeseen selväksi, että Suomen maajoukkueessa pelaaminen on ollut hänelle aina unelma. Hän myös tähdentää itse, ettei ole nuorempana ollut sama pelaaja kuin nyt.
– Ei se toimi niin, että otan itse yhteyttä maajoukkueeseen ja sanon, että ”hitto, voitteko ottaa minut mukaan”. Mutta sitten menin Djurgårdeniin.
Niin, iso tekijä Ståhlin maajoukkuekutsussa on kesällä tapahtunut siirto Mjällbystä tukholmalaisjätti Djurgårdeniin. Siellä hän on nopeasti raivannut paikkansa avauskokoonpanossa – ja tutustunut muun muassa Huuhkajien vakiokaartiin kuuluvaan Rasmus Schülleriin.
– Tutustuimme nopeasti Adamin kanssa ja tuli selväksi, että hänellä on Suomen kansalaisuus. Siitä pyörät lähtivät pyörimään. Adamin asiainhoitaja oli kuulemma ollut Palloliittoon jo aiemmin yhteydessä. Kun sain tietää asiasta, olin nopeasti ”Riveen” yhteydessä, että tällainen mahdollisuus on, ja meillä on uusi suomalainen pelaaja, Schüller kertoo.
– Kukaan ei vain tiennyt, että hän on suomalainen pelaaja.
Kanerva oli saanut ensimmäisen viestin Ståhlista juhannuksen jälkeen.
– Hän sai Rasmukselta paljon kehuja. Olin Adamiin yhteydessä ja ensivaikutelma oli oikein positiivinen. Hän oli jopa hieman yllättynyt.
Viimeinen este maajoukkuekutsussa oli, ettei Ståhlilla ollut Suomen passia. Se järjestyi suurlähetystöstä kuitenkin nopeasti.
– Hän sai passin pari viikkoa sitten ja ylpeänä esitteli sitä minulle lähettämässään kuvassa. On hienoa, että hänen intonsa ja tahtonsa edustaa Suomea on noin suuri, Kanerva sanoo.
Oli syy sitten kotipihan maalissa tai missä tahansa, Ståhl on alkuperäiseltä koulutukseltaan hyökkääjä. Sittemmin hänestä on leivottu hyökkäävä laitapuolustaja. Sellaisia Kanervalla ei ole liikaa ollut käytettävissään Huuhkajissa.
– Hän on kaksinkamppailuvoimainen, juoksuvoimainen ja fyysinen kaveri, jolla pallo pysyy hyvin hallussa. Hän pystyy ennen kaikkea tuottamaan hyökkäyspäähän aika paljon, Kanerva kuvailee.
Rasmus Schüller lisää listaan Ståhlin tuoman erikoistilanneuhan. Djurgårdenille hän puski hiljattain maalin kulmapotkusta Konferenssiliigan ottelussa Ilvestä vastaan. Tuolloin tuskin kukaan katsomossa arvasi, että Ståhl olisi Suomen maajoukkueessa vain muutamaa viikkoa myöhemmin.
– Meillä on hyviä laitapuolustajia, mutta Adam on meille erityyppinen vaihtoehto, ehkä suoraviivaisempi. Hän voi olla meille hyvä lisä, Schüller uskoo.
Äiti aina tukena
Suomelle pelaaminen sulkee Ståhlilta luonnollisesti mahdollisuuden pelata Ruotsin maajoukkueessa, mutta se ei hänelle olisi aiemminkaan ollut mikään kysymys. Ståhl kertoo, että olisi joka tapauksessa valinnut Suomen, jos kysymys olisi joskus tullut ajankohtaiseksi.
Ylpeys maajoukkuepaidan kantamisesta on helppo aistia Ståhlin olemuksesta.
– On vaikea kuvailla, miten suurta tämä on. Äitini ja suomalaisten sukulaisteni ylpeäksi tekeminen merkitsee minulle erityisen paljon. Tunnen itseni monella tavalla enemmän suomalaiseksi kuin ruotsalaiseksi, vaikka en osaakaan puhua suomea, Ståhl sanoo.
– Saunominen on v*tun mahtavaa.
Ståhl tuntuu käyttävän puheessaan voimasanoja tiuhaan, puhuu hän sitten ruotsia tai englantia. Aftonbladetille hän kertoi Djurgården-debyyttinsä jälkeen ”v*ttu vihaavansa häviämistä”.
Käsivarsistaan vahvasti tatuoidun pelaajan itseluottamusta huokuva olemus saa mukavasti tasapainoa, kun hän puhuu äidistään.
– Voisin seistä tässä tunnin puhumassa äidistäni. Hän on paras ystäväni. Olemme aina olleet läheisiä. Hän on tukenut minua urallani vaikeilla hetkillä ja iloinnut kanssani, kun asiat ovat menneet hyvin.
Yksi tunteikkaimmista hetkistä oli puhelu, jossa Ståhl kertoi äidilleen maajoukkuevalinnasta.
– Hän alkoi huutamaan puhelimeen ja otti heti yhteyttä kaikkiin sukulaisiimme Suomessa, Adam Ståhl sanoo.
– Olin töissä, enkä pystynyt puhelun jälkeen tekemään enää töitä. Olin ihan sekaisin ja soitin heti kaikille, äiti-Ståhl lisää.
Paikan päälle otteluihin Kreikkaan ja Englantiin Ståhlin vanhemmat eivät ole lähdössä, sillä perheen koiraa pitää jäädä hoitamaan kotiin. Kotisohvalla on kuitenkin edessä tunteikas ilta.
– Tämä on niin isoa, että kun lauantaina matsi starttaa, lupaan, että istun ihan varmasti kyynelissä. Adam on aina sanonut, että ”ajattele äiti, jos pääsisin Suomeen pelaamaan”.
Siirto Djurgårdeniin ja kutsu maajoukkueeseen ovat perheelle hienoja asioita, mutta tärkeimmät onnen kyyneleet ovat vasta tulossa.
Adam Ståhl on nimittäin saamassa vaimonsa kanssa pian perheenlisäystä.
– Meidän ensimmäinen lapsenlapsemme on tulossa. Kaksi kuukautta, tai puolitoista kuukautta, niin sitten saamme tytön, Pia-Lena Ståhl iloitsee.
Huuhkajat kohtaa Kreikan Ateenassa jalkapallon Kansojen liigan syksyn avausottelussa lauantaina kello 21.45. Suora lähetys ottelusta alkaa TV2:ssa ja Areenassa kello 21.