Vaasan lentoasema teki viime vuonna tappiota arviolta 1,5 miljoonaa euroa ja Kokkola–Pietarsaaren kenttä noin 1,2 miljoonaa.
Siitä huolimatta lentokentät toivat miljardeja euroja taloushyötyä. Vaasan alue hyötyi noin 3,4 miljardia, Kokkolan ja Pietarsaaren 2,8 miljardia.
Suomalaisten kauppakamarien tilaama tutkimus osoittaa, että kaikki tutkitut 13 lentoasemaa olivat kannattavia, kun tutkimuksessa huomioitiin vaikutukset alueen talouteen, vaikka olisivat muuten tappiollisia.
Lentoliikenteen vaikutuksista 98 prosenttia kohdistuu muuhun kuin lentoliikennealaan.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä pitää raportin lukuja merkittävinä. Tutkitut lentoasemat tekivät viime vuonna tappiota yhteensä 21 miljoonaa euroa, mutta niiden liikevaihto alueilleen oli noin 23 miljardia euroa.
Hän pitää erittäin vahingollisena, jos lentoasemien toimintaa supistettaisiin tappioiden valossa.
– Tällaisella liikevaihdolla mitattuna on aika riskaabelia lähteä muutaman kymmenen miljoonan euron takia leikkimään, Erkkilä toteaa.
Vaasan lentoaseman kautta liikkui viime vuonna noin 154 000 matkustajaa. Kokkola–Pietarsaaren kautta lensi noin 29 000 matkustajaa.
Vaikutuksia työllisyyteen ja investointeihin
Lentokenttien sijainnilla on vaikutusta siihen, mihin yritykset sijoittuvat. Yli 60 prosenttia yrityksistä pitää lentoyhteyksiä välttämättöminä.
Suorien ja välillisten investointien määrä Vaasan lentokentällä oli 7 miljoonaa euroa, kun taas vaikutuksena muihin toimialoihin 340 miljoonaa euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kokkola–Pietarsaaren kentällä suoria investointeja ei ole ollut, mutta investointivaikutukset muihin toimialoihin 1,4 miljardia kymmenessä vuodessa. Summaan on laskettu muun muassa Keliberin hankkeita ja muiden teollisuusyritysten investointeja.
Vaasan lentokenttä työllisti suoraan tai välillisesti 130 henkilöä, kun taas vaikutus lentoalan ulkopuolisiin toimialoihin oli 13 000 työpaikkaa. Kokkola–Pietarsaari työllisti noin 100 ja muihin toimialoihin noin 6 600.
Paula Erkkilän mukaan raportista voidaan todeta, että mikäli lentokenttiä oltaisiin kehitetty nykyistä enemmän, olisi se voinut synnyttää lisää työpaikkoja ja tuonut enemmän investointeja.
Vienti ja Suomen bruttokansantuote ovat tutkimusten mukaan riippuvaisia toisistaan. Suomen syrjäinen sijainti nostaa vaikutuksia entisestään.
Sulkeminen epätodennäköistä
Paula Erkkilä ei pidä todennäköisenä, että esimerkiksi Vaasan lentoasema olisi tulevaisuudessa sulku-uhan alla, sillä kentän matkustajamäärät ovat hyvällä tasolla.
Erkkilä on havainnut, että Vaasaan ei lennä tällä hetkellä yhtä paljon lentoja kuin alueen yritystoiminta vaatisi. Hänen mukaansa vuorotarjontaa tulisi entisestään lisätä.
– Asiakkaan luokse pitää päästä vuorokauden sisällä, eikä se yhtälö toimi, jos ei ole toimivia lentoyhteyksiä.
Mikäli asema suljettaisiin, olisi se Erkkilän mukaan märkä rätti tuhansien työpaikkojen näkökulmasta.
– Jos ei ole lentoyhteyksiä, liiketoiminta siirtyy parempien yhteyksien äärelle. Vaasan seudulle on tuotu viime vuosina paljon työpaikkoja. Ne eivät siirry Tampereen tai Helsingin seudulle, vaan lähtevät Suomesta pois, Erkkilä toteaa.
Mukana 13 lentoasemaa
Kaikkiaan tutkimuksessa mukana olivat Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, Kokkola–Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemat.
Yhteensä niiden vaikutukset ovat 38 miljardia euroa ja 96 000 työpaikkaa.
Näin laajaa selvitystä lentoasemien taloudellisista vaikutuksista ei ole aiemmin tehty.
Tutkimuksen ovat tilanneet joukko suomalaisia kauppakamareita, muun muassa Pohjanmaan kauppakamari.
Tilaajien mukaan tutkimus tuo taustatietoa valtakunnallisen lentoliikennestrategian laatimiseen. Heidän mukaansa strategian tavoitteena tulee olla Suomen talousalueiden saavutettavuus ja elinvoimaisuuden kasvattaminen.
Artikkelia päivitetty 4.9.2024 kello 15.16: Täydennetty Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilän kommentit.