Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallitus on luvannut keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta.
Viesti on jokseenkin ristiriitainen, sillä tämä lupaus annettiin valtiovarainministeriön tiedotteessa syyskuussa, mutta kesäkuussa julkaistussa hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että pienituloisten palkansaajien verotus kyllä kevenee, mutta keski- ja suurituloisten verotus kiristyy hieman.
Hallituksen esittämä ratkaisu kiristää verotuksen progressiota, mikä pääosin nostaa verotusta tulojen kasvaessa.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan verotus ei kuitenkaan kevene aivan kaikilla pienituloisilla, vaan joillakin se jopa nousee hieman.
Liiton pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan tämä epäjohdonmukaisuus johtuu lähinnä siitä, että ansiotulovähennys poistuu ja työtulovähennystä korotetaan.
– Vaikka tämän yksittäisen uudistuksen on tarkoitus olla neutraali, joillakin sattumanvaraisilla tulotasoilla se kiristää ja toisilla hitusen keventää verotusta, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Professori: Verot ja sosiaaliturva ovat kokonaisuus
Kokonaisuutena verotuksen muutokset eivät ole suuria millään palkkatasolla, arvioi Tampereen taloustieteen professori Jarkko Harju.
Vaikka suuri osa pienituloisista palkansaajista pääsee hieman kevennetyn verotuksen piiriin, arvonlisäverokannan korotus ja muun muassa asumistuen leikkaukset iskevät juuri heihin kovaa syöden ostovoimaa.
– Tämän takia pitäisi miettiä kokonaisuutena kulutusverotuspuoli, työn verotus ja sosiaaliturvapaketti, Harju toteaa.
Suurin osa lapsiperheistä kyllä hyötyy siitä, että työtulovähennystä korotetaan 50 eurolla jokaista verovelvollisen huollettavaa alaikäistä lasta kohden. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.
Suurituloisimmat jäävät tätä korotusta vaille.
Alla olevasta laskurista voit katsoa, miten työtulovähennyksen lapsikorotus vaikuttaa palkansaajien käteen jäävään tuloon vuonna 2025.
Näin lapset vaikuttavat verotukseen
1 800 euron kuukausituloilla esimerkiksi yhden lapsen yksinhuoltajan verotus kevenee kokonaisuudessaan vuositasolla noin 210 euroa. Samoin käy, jos lapsia on kaksi, ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus.
Saman verran tienaavalla lapsettomalla ihmisellä veronkevennys jää lähes puolet pienemmäksi, eli 110 euroon.
3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan yhden lapsen yksihuoltajan tai kahden lapsen yhteishuoltajan verotus kiristyy 50 euroa vuodessa. Lapsettoman kolme tonnia tienaavan palkansaajan verotus kiristyy 150 euroa.
Noin 10 300 euroa tai enemmän kuukaudessa ansaitseva yhden lapsen yksihuoltaja tai kahden lapsen yhteishuoltaja ei saa lainkaan työtulovähennyksen lapsikorotusta.
Lapsettomalla 2 200 euroa tienaavalla verotus kiristyy
Seuraavat Veronmaksajain Keskusliiton laskemat luvut koskevat palkansaajia, joilla ei ole alaikäisiä lapsia huollettavanaan.
Pienituloisen, 1 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan verotus kevenee 0,4 prosenttiyksikköä. 20 000 euron vuosituloilla tämä tarkoittaa palkansaajalle 80 euron veronkevennystä vuodessa.
Kuitenkin 2 200 euron kuukausituloilla verotus nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Näin 27 500 euroa vuodessa tienaava joutuu maksamaan 80 euroa aiempaa enemmän veroja vuodessa.
2 400 euron kuukausituloilla ei tapahdu muutosta mihinkään suuntaan, mutta 2 600 euron tuloilla verotus laskee 0,4 prosenttiyksikköä.
3 000 tai enemmän ansaitsevilla verot nousevat
3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan verotus kiristyy 0,4 prosenttia. Vuositasolla tämä tarkoittaa 37 500 euron tuloja, joista verottaja kauhaisee vuodessa 150 euroa veroja aiempaa enemmän.
Tätä enemmän tienaavilla verotus nousee 0,1–0,8 prosenttiyksikköä.
Esimerkiksi 9 000 euron kuukausipalkalla verotus nousee 0,8 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa 900 euron lisäystä veroihin vuodessa.
Alla olevasta laskurista näet, miten hallituksen esittämät muutokset vaikuttavat lapsettomien palkansaajien verotukseen.
”Se ongelma meillä on, että alijäämä kasvaa”
Työntekijöiden käteen jäävään palkkaan vaikuttaa kaikilla tulotasoilla myös hallituksen päätös kanavoida veroluontoisia sosiaalivakuutusmaksuja, jotka olisivat muutoin laskeneet.
Ilman näiden maksujen kanavointia palkasta olisi jäänyt enemmän käteen.
Hallitus perustelee ratkaisua julkisen velan taittamisella.
– Se ongelma meillä on, että alijäämä kasvaa, professori Harju toteaa.