Suomeen on saapunut kahden viime vuoden aikana enemmän maahanmuuttajia kuin koskaan aiemmin, eikä tämä selity pelkästään Ukrainan sodalla.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tänään julkaiseman väestöennusteen mukaan Suomeen muuttavien maahanmuuttajien määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla viimeisen kahden vuoden aikana. Suomeen muutti hieman yli 30 000 maahanmuuttajaa vuonna 2021 ja viime vuonna luku oli yli 70 000.
Mikäli maahanmuuttajien määrä säilyy viimeisen kahden huippuvuoden tasolla, Suomen väkiluku nousee lähes kuuteen miljoonaan vuonna 2040. Se ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen tulevaisuuden ennuste, ja siksi MDI on erotellut tämän lisäksi kolme muuta mahdollista skenaariota Suomen väkiluvun kehityksestä.
Matalan maahanmuuton skenaariossa väkiluku pysyy nykyisellä tasolla ja hyvin matalassa väestön määrä laskee 5,54 miljoonaan.
Perusurassa maahanmuuton määrä laskee hieman huippuvuosista 2022 ja 2023, minkä takia väestön määrä kasvaa 5,75 miljoonaan seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä. Skenaarioista on jätetty pois ukrainalaisten suuri muuttomäärä vuodelta 2023.
– Väittäisin, että kaikki näistä tulevaisuuden kuvista ovat mahdollisia, koska ne perustuvat toteutuneisiin muutoksiin ja toteutuneisiin lukuihin, mitä joko Suomessa tai muissa Pohjoismaissa on ollut, sanoo väestöennusteen tehnyt MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
Maahanmuutolla on keskeinen vaikutus väestömäärään, sillä syntyvyys on laskenut Suomessa historiallisessa tarkastelussa pohjamutiin. Aron mukaan ennusteisiin maahanmuutosta liittyy paljon epävarmuuksia, sillä siihen voivat vaikuttaa kansalliset ja kansainväliset poliittiset päätökset sekä tapahtumat maailmalla.
– Tiedämme, että merkittävä osa maahanmuutosta perustuu epämuodollisille verkostoille. Eli myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien kokemuksilla on myös merkitystä tulevaan maahanmuuttoon.
Käytännössä Aron mukaan maahanmuuttajat viestittävät kokemastaan syrjinnästä ja rasismista lähtömaihin.
Insinööri tuli Nokian perässä Suomeen
Yksi Suomeen muuttaneista maahanmuuttajista on intialainen Unnikrishnan Kurup, 40, joka työskentelee ohjelmistoyrityksessä Gravitossa, jonka hän perusti muiden perustajajäsenten kanssa. Yritys työllistää tällä hetkellä seitsemän ihmistä Suomessa.
Kurup on konkari, mitä tulee Suomessa asumiseen. Hän muutti Suomeen vuonna 2010, jolloin hän alkoi työskennellä IT-konsulttina Nokialle.
– Valintani oli hieman erilainen verrattuna muihin opiskelijakavereihini. Olin seurannut jo jonkin aikaa elämänlaatua Pohjoismaissa ja onneksi minulla oli mahdollisuus valita useiden vaihtoehtojen välillä, Kurup sanoo.
Muut vaihtoehdot olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Dubai Arabiemiraateissa. Nokia oli kuitenkin 2010-luvun alussa vetävä nimi, ja tasapaino työelämän sekä vapaa-ajan välillä houkuttelivat Kurupia.
Kurup on varma, että viime vuosina kiristyneellä puheella maahanmuutosta on vaikutusta ihmisiin, jotka harkitsevat muuttoa Suomeen.
– Tällä hetkellä keskustelusta välittyy erilaisia viestejä. Toisaalta puhutaan, että Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä pitämään yllä terveydenhuoltoa. Mutta toisaalta et saa pysyä maassa, jos menetät työsi.
Kurup viittaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaukseen, jonka mukaan useimmilla aloilla työperäiset maahanmuuttajat joutuvat lähtemään Suomesta, mikäli he eivät löydä töitä kolmen kuukauden päästä irtisanomisesta.
Isoin asia, mikä pitää Kurupin Suomessa, on tasapaino perhe- ja työelämän välillä. Vaikka vaatimustaso työelämässä on tiukka, työn saa monesti organisoida haluamallaan tavalla.
Kurup sanoo, että he voivat seuraavan kerran miettiä tulevaisuuden suunnitelmia, kun heidän peruskouluikäiset lapset kasvavat.
Palvelutarve kasvaa kaikkialla
Kaksi asiaa on lähes varmaa väestöennusteessa, vaikka niihin liittyy monia epävarmuuksia:
- Iäkkään väestön määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi.
- Maahanmuutolla ei ole vaikutusta myöskään peruskouluikäisen ikäluokan määrään. Taustalla on se, että suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä.
MDI:n asiantuntijan Aron mukaan iso yhteiskunnallinen kysymys maahanmuuton määrässä on se, kuinka paljon Suomessa on työssäkäyvää väestöä, kun väestö vanhenee.
– Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa sadoillatuhansilla henkilöillä ja yli 84-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa valtavaa palvelutarpeen kasvua koko maassa.
Aron mukaan keskeinen kysymys on se, millaisella väestöpohjalla tämä todellisuus halutaan kohdata.
Maan sisällä maahanmuuttajien muuttoliike on kohdistunut vahvasti pääkaupunkiseudulle, vaikka kaikki maakunnat ovat saaneet muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä.
Monien maakuntien ja kuntien ongelmana on ollut se, maahanmuuttajat ovat myöhemmin muuttaneet kasvukeskuksiin. Aron mukaan syynä voivat olla muun muassa se, että pääkaupunkiseudulla voi helpommin saada työpaikkoja rajallisella suomenkielen taidolla. Samalla pääseminen osaksi paikallista yhteisöä voi olla helpompaa pääkaupunkiseudulla.
Kaupunkien elinvoiman kannalta olisi tärkeää, että ne saisivat pidettyä sinne muuttaneista kiinni varsinkin kun on kyse vastavalmistuneista opiskelijoista.
– Jos esimerkiksi mietitään Suomen teollista toimintaa, niin se keskittyy vahvasti keskisuuriin ja pienempiin kaupunkeihin. Osassa näissä kaupungeissa on riskinä se, saadaanko työvoimaa riittävästi.
Ainoastaan Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat keränneet maan sisäisessä muuttoliikkeestä muuttovoittoa.
Graafikko rakastui Suomeen
Japanista kotoisin oleva Nanako Ueda, 36, on tuore asukas Suomessa. Hän muutti perheineen pääkaupunkiseudulle viime vuoden elokuussa, kun hän aloitti opinnot taiteen ja median maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa.
Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun Ueda on Suomessa. Hän opiskeli graafista suunnittelua Lahdessa vuosina 2008 ja 2009. Hän rakastui jo tuolloin Suomeen.
– Täällä työ ja vapaa-aika ovat hyvin tasapainossa. Ja jotenkin tunnen, että saan olla täällä oma itseni.
Jotakin työkulttuurien eroista kertoo se, että Uedan mukaan Japanissa ei tunneta kesäloman käsitettä ainakaan samalla tavalla kuin Suomessa.
Toinen asia, jota Ueda on ihaillut Suomessa, on naisten vahva asema yhteiskunnassa. Kun hän oli edellisen kerran Suomessa Tarja Halonen oli Suomen presidentti. Ja kun hän päätti perheineen muuttaa maahan uudelleen, pääministerinä toimi Sanna Marin (sd.).
Hän myöntää yhteiskunnallisella tunnelmalla olleen vaikutusta muuttopäätökseen. Muuttopäätöksen jälkeen hallitus Suomessa on vaihtunut ja yhteiskunnallinen keskustelu maahanmuutosta on tiukentunut. Ueda on kuitenkin päättänyt jäädä Suomeen.
– Tyttäreni täyttää pian seitsemän vuotta ja hän puhuu jo vuoden jälkeen sujuvaa suomea. Hänellä on paljon kavereita täällä.
Korjattu 11.9. klo 10.05: Unnikrishnan Kurupin sukunimi oli kahdessa kohdassa kirjoitettu väärin.