Hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä etenee eduskuntaan. Valtioneuvosto päätti asiasta tänään yleisistunnossaan.
Hallituksen tavoitteena on laajentaa paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin eli yrityksiin jotka eivät ole EK:n alaisten työnantajaliittojen jäseniä.
– Paikallinen sopiminen laajenee kymmeniin tuhansiin järjestäytymättömiin yrityksiin, jotka voivat jatkossa hyödyntää tessin (työehtosopimuksen) puitteissa samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneet yritykset, sanoo työministeri Arto Satonen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Toinen keskeinen muutos liittyyy siihen, kuka työntekijöiden puolelta voi tehdä paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa.
Lakiesityksessä paikallisesti voidaan sopia myös yrityksissä, joissa ei luottamusmiestä ole. Niissä sopijaosapuolena toimisi henkilöstöä edustava luottamusvaltuutettu. Lisäksi luottamusmies ja luottamusvaltuutettu voivat sopia myös rinnakkain.
Satosen mukaan järjestäytymättömät yritykset ovat nyt pääsemässä yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden kanssa.
– Tässä on kyse historiallisesta uudistuksesta, jota useat hallitukset ovat yrittäneet saada aikaan. Nyt se toteutuu, kun valtioneuvosto hyväksyi esityksen Yrittäjän päivänä.
Satonen: Tuskin merkittäviä vaikutuksia järjestäytymiseen
Työntekijäpuoli on kritisoinut esitystä voimakkaasti. Työntekijäpuolen mukaan laki romuttaa työnantajapuolen halun järjestäytyä työnantajaliittoihin ja uhkaa työehtosopimusten yleissitovuutta.
TEM:in hallitusneuvos Nico Steinerin mukaan vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, jos yritysten halu irtautua järjestöistä vähenee, kun paikallisesti on mahdollista neuvotella myös luottamusvaltuutetun kanssa.
– Jatkossa se onnistuu ja tämä vähentää kannustetta irtautua työnantajaliitosta eli tämä ratkaisumalli on oikeastaan neutraalimpi kuin joku muu, Steiner sanoo.
Steiner painottaa, että on muitakin syitä kuulua työnantajaliittoon, kuten järjestöjen jäsenpalvelu ja työrauha. Arto Satosen mukaan vaikutukset työnantajien järjestäytymiseen jäävät nähtäväksi.
– Itse en usko että tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia, Satonen totesi.
Laimeneeko työntekijöiden into sopimiseen?
Esillä on ollut huoli siitä, että työntekijäliitot eivät jatkossa haluaisi lähteä mukaan paikalliseen sopimiseen, kuten tähän asti. Teollisuusliitto on jopa väläytellyt paikallisesta sopimisesta luopumista, mikäli muutokset nuijitaan läpi.
Satosen mukaan kymmenien vuosien hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta järjestäytyneissä yrityksissä ovat lupaavia.
– Olisi yllättävää jos ei toimisi myös järjestäytymättömässä kentässä, kun pelisäännöt on samat ja määritelty työehtosopimuksilla. Yllättyisin jos tässä tulisi merkittäviä muutoksia. Mutta se on tes-neuvottelujen asia, ei lakimuutoksen.
Lain eduskuntakäsittelyyn etenemisen ajankohta onkin erityisen kiinnostava, koska liittokierros on parhaillaan alkamassa. Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden tes-neuvottelut alkavat syys-lokakuussa.
Lakiluonnosta on valmisteltu alun perin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Luonnokseen on tehty muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.