Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tapasi metsäalan toimijoita uhanalaisten eliöiden elinympäristöjen turvaamiseksi.
Hänen mukaansa suurimpien metsäyhtiöiden johto osoitti tapaamisessa sitoutuvansa siihen, että uhanalainen luonto täytyy suojata Suomessa.
– Tämä on vakava kolahdus luottamukselle. Täytyy tehdä muutoksia alan toimintatapoihin, ettei näin kävisi uudestaan, Mykkänen kommentoi tiedotustilaisuudessa.
Metsäyhtiöt ovat sitoutuneet jo pitkään suoja-alueeseen raakkujokien ympärillä, mutta Mykkäsen mukaan Hukkajoen tapaus nosti esiin sen, että teot eivät aina vastaa puheita.
– Hukkajokea tutkitaan törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Siinä ennakkosuunnittelu ja valvonta on pettänyt, ei niinkään laki, Mykkänen kommentoi tiedotustilaisuuden jälkeen.
Metsälaissa ei tällä hetkellä mainita raakkuja, mutta Mykkäsen mukaan uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojaa pitää täsmentää.
Kuitenkin jo nykyisen lain pohjalta näin ei olisi koskaan pitänyt käydä, jos metsätyömaiden valvonta ja suunnittelu olisivat kohdallaan, Mykkänen sanoi.
Metsäteollisuuden jäsenyritykset, eli suuret metsäyhtiöt, tiedottivat heti tapaamisen jälkeen, että he sitoutuvat itsenäisesti jättämään raakkuesiintymien välittömään läheisyyten 50 metrin suoja-alueen, mutta ei usko lakimuutoksen ratkaisevan ongelmaa.
Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoi, että metsäteollisuusyritykset tekevät suoja-alueen suhteen omaa valvontaa.
Seuraava askel on Metsäteollisuuden mukaan parantaa ja kehittää valvontaa, mitä myös ministeri Mykkäsen kanssa puhuttiin, Sohlström kertoo.
– Tarkennetaan näitä suunnitelmia ja pohditaan tarkempia jatkotoimenpiteitä, miten ne käytännössä pistetään toimeen.
Yksi Metsäteollisuuden esittämä toimenpide oli digitaalinen tarkkuusvalvonta, jonka avulla lajitiedot saataisiin tarkasti tietoon.
– Voidaan kehittää digitaalisesti erilaisia työkaluja, minkä avulla voidaan huolehtia siitä, ettei metsäkoneen kerta kaikkiaan pääse sellaiselle alueelle, minne niiden ei pidä mennä, Sohlström selventää.
Metsänomistajat eivät olleet samassa pöydässä
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on ollut näreissään siitä, ettei Mykkäsen ja metsäalan toimijoiden tapaamisessa ollut mukana ollenkaan metsänomistajia.
– On erikoista, jos puun ostajat ja ministerit päättävät keskenään siitä, mitä yksityisten maanomistajien metsissä tehdään. Ilman sitoutumista korvauksiin yksityismaat sosialisoitaisiin yhteiseksi hyväksi, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin jyrähtää MTK:n lähettämässä tiedotteessa.
Siksi Wallinin mukaan tämän päivän keskustelussa olisi syytä pitäytyä vain lain noudattamisessa ja metsäyhtiöiden oman toiminnan kehittämisessä.
– Kun lähdetään toimenpiteitä tekemään yksityisissä metsissä niin toivottaisiin, että metsänomistajat ovat siellä sitten siinä keskustelussa mukana, Wallin summaa Ylelle.
Yksityiset metsänomistajat tuottavat noin 80 prosenttia teollisuuden puun tarpeesta.
Miksi ministeri tapaa metsäyhtiöitä nyt?
Ministeri, ympäristöministeriö, Metsähallitus ja seitsemän suuren metsäyrityksen johto tapaavat sen jälkeen, kun Suomessa on paljastunut tapauksia, joissa hakkuita on tehty raakuista eli jokihelmisimpukoista piittaamatta.
Elokuun lopulla selvisi, että Stora Enso on ajanut metsätyökoneilla uhanalaisten raakkujen yli satoja kertoja Suomussalmen Hukkajoella. Myöhemmin selvisi, että toinen tapaus paljastui toisessa Stora Enson hakkuukohteessa Puolangalla Kainuussa. Lisäksi Metsähallitus hakkasi metsää 10 metrin päässä raakkujoesta.
Kun raakkutuho ja koko sen laajuus oli käynyt ilmi, Mykkänen ehdotti lakiin kirjattavaksi, että raakkujoille tulisi 50 metrin suojavyöhykkeet. Tällä hetkellä suojavyöhykkeestä on vain ely-keskuksen 45 metrin suositus.
Uhanalaisten lajien elinympäristöjen pelisääntöjen valvontaa ja seuraamuksia voitaisi ympäristöministeriön mukaan selkiyttää valtion päätöksin ja säädöksin.
– Tätä arvioidaan hallituksessa. Metsäyhtiöiden johdon tapaamisen yksi tarkoitus on täydentää tilannekuvaa siitä, millä toimenpiteillä tilannetta voidaan parhaiten parantaa, Mykkänen kertoi elokuun lopulla.
Tapaamisen tarkoitus on saada selväksi, miten yritykset jatkossa toimivat siten, että lakia noudatetaan ja yhtiöiden toiminta vastaa lupauksia, Mykkänen kommentoi Ylelle aiemmin sähköpostitse.
Tämä oli päivittyvä uutisartikkeli.
Juttua muokattu 10.9.2024 kello 18.44: tarkennettu kohtaa, jossa kerrottiin Hukkajoen jälkeen ilmi tulleista raakkutuhoista.
Korjattu 11.9. kello 9.26: Kainuusta paljastui Hukkajoen jälkeen yksi toinen raakkuvahinko Stora Enson hakkuukohteessa, ei useita vahinkoja. Poistettu myös, että tapaukset olisivat vastaavia. Ely-keskus totesi, ettei Puolangan vahinkoa pitäisi verrata Hukkajokeen.