Tiistai-illan televisioväittely ei ratkaise Yhdysvaltain presidentinvaaleja, ei myöskään mikään väittelyn yksittäinen teema, arvioi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Heiskasen mukaan olennaista on saada äänestäjät liikkeelle vaa’ankieliosavaltioissa.
– Mikään tv-väittelyn yksittäisistä teemoista ei ole niissä ratkaisevassa asemassa, Heiskanen sanoo.
Viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta kuvaa, että Kamala Harris ei lähtenyt Donald Trumpin hyökkäyksiin mukaan eikä ryhtynyt kiistämään älyttömiäkään väitteitä.
– Toisaalta hän ei tuonut kovin paljon esille sitä, mitä hän itse ajattelee asioista, vaan puhui enemmänkin negatiiviseen sävyyn Trumpin tekemisistä, Isotalus sanoo.
Puheviestintää ja esiintymistaitoa tutkineen Isotaluksen mukaan suomalaiskatsojan näkökulmasta tuntuu uskomattomalta, että äänestäjiin voivat vedota Trumpin väitteet, joissa hän esimerkiksi puhuu aborteista lapsen syntymän jälkeen tai sanoo Harrisin pyrkivän tuhoamaan Israelin.
Tällä videolla nähdään väittelyn eniten huomiota saanut kohta, kun Trump väitti Yhdysvaltoihin tulleiden siirtolaisten syövän ihmisten lemmikkieläimiä:
– Trump ei kuitenkaan esittäisi tällaisia väitteitä, elleivät ne purisi osaan äänestäjistä ja vahvistaisi heidän mielikuvaansa Harrisista, Isotalus sanoo.
Kun vuoden 2016 vaaleissa Trump leimasi maahantulijat rikollisiksi ja raiskaajiksi, nyt hän väitti siirtolaisten syövän lemmikkieläimiä. Benita Heiskasen mukaan tällaisen puheen tarkoitus on rakentaa kuvaa maahanmuuttajista sosiaalisena uhkana.
Heiskanen ei usko, että näillä väitteillä voitetaan kannattajia laajasta äänestäjäkunnasta saati liikkuvista äänestäjistä.
– Myös maltilliset republikaanit karttavat tällaisia ulostuloja, Heiskanen arvioi.
Hän muistuttaa, että maahanmuutto on republikaanien kampanjan kärkiteemoja Kamala Harrisia vastaan siksi, että Yhdysvaltain ja Meksikon raja-alue on ollut Harrisin keskeinen tehtäväalue varapresidenttinä.
Väittelijät epäilivät toistensa johtamiskykyä
Ehdokkaat pyrkivät väittelyssä kyseenalaistamaan vastaehdokkaan johtajuutta ja poliittista agendaa. Ne esitetään niin, että ne näyttäytyvät uhkana vallitsevalle järjestelmälle.
Tällä videolla Harris pyrkii sitomaan Trumpin radikaalikonservatiiviseen Project 2025 -ohjelmaan ja Trump kutsuu Harrisia marxilaiseksi:
Heiskasen mukaan yksi Harrisin kampanjan kulmakivistä on kertoa, että Trumpin mahdollinen presidenttiys on uhka, kun se lähtee toteuttamaan Project 2025 -ohjelmaa.
– Trumpin marxismiväitteet taas asemoivat Harrisia radikaaliin laitavasemmistoon. Sitähän Harrisin politiikka ei edusta.
Myös vuoden 2020 vaalitappio oli odotettu väittelyaihe.
Tällä videolla Trump joutui väittelyssä selittelemään sitä, että on aiemmin myöntänyt vaalitappionsa. Hän selitti sen olleen sarkasmia:
Benita Heiskasen mukaan Harris onnistui tässä aiheessa osumaan Trumpin arkaan paikkaan ja tarjoilemaan aihetta äänestäjille eräänlaisena vaalien kynnyskysymyksenä.
– Harris otti aseeksi Trumpin Diili-ohjelman iskulauseen potkujen antamisesta ja käänsi sen päälaelleen. Nyt Trump sai itse potkut äänestäjiltä.
Harris oli eloisa, Trump jähmeämpi
Kamala Harris puhutteli väittelyssä suoraan äänestäjiä, Pekka Isotalus sanoo. Harris oli eloisa ja katsoi kameraan, kun Trump katsoi enemmän väittelyn vetäjiä eikä väittelykumppaniaan. Harris puolestaan silmäili useampaan kertaan Trumpia.
Entinen presidentti käytti käsieleitä aiempaa vähemmän. Hän oli jähmeän mutta toisaalta vakaan oloinen.
– Trumpilla on lyhyitä, yksinkertaisia lauseita, joita hän toistaa. Niissä joku on huono tai avuton, kuvaa professori Isotalus.
Hän sanoo, että tällä kertaa väittely ei rönsyillyt verrattuna esimerkiksi Trumpin ja Bidenin väittelyyn kesällä.
– Tuolloin keskustelussa ei ajoittain pysytty lainkaan aiheessa. Nyt ei pyritty välttelemään aiheita sillä, että puhutaan toisesta asiasta.
Sodan lopettaminen tärkeää
Sananvaihto Venäjän hyökkäyssodan kohdalla sai Benita Heiskasen mukaan Harrisin kärkevimmilleen.
Katso videolta, miten Trump ratkaisisi Ukrainan sodan ja miten Harris puolestaan sanoo, että Putin söisi Trumpin lounaaksi:
Harris huomautti Trumpin suhteista diktaattoreihin. Sivallus siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin söisi Trumpin lounaaksi, oli uutta Harrisia.
Trump toisti näkemyksensä, että hän tahtoo sovitella ja kykenee sovittelemaan Ukrainan sodan, koska tuntee hyvin sekä Putinin että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Hän vetosi diilintekijän kykyihinsä.
– Tämä keskustelu saa todennäköisesti reaktioita äänestäjiltä, Heiskanen arvelee.
Näin ehdokkaat puhuivat Gazan sodasta:
Kamala Harrisilla taas oli hankalaa tasapainoilla Israel-Palestiina-kysymyksen kanssa. Se jakaa demokraattien äänestäjäkuntaa vahvasti.
– Harrisin lausunto oli ympäripyöreä ja saattaa ärsyttää oman puolueen eri ryhmittymiä, Heiskanen arvioi.
Trump pyrki vetoamaan omalla tyylillään omiin kannattajiinsa.
– Trump kärjisti tilanteen viharetoriikan kautta. Se on eri kulma verrattuina Harrisin tapaan myötäillä molempia osapuolia, Heiskanen sanoo.