Keski-Suomen hyvinvointialue laatii ensi vuoden talousarviotaan vaikeassa tilanteessa, sillä alijäämää on tänä vuonna kertymässä reilusti viimevuotista enemmän.
Yle kysyi Keski-Suomen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajilta, mitä nämä pitävät talousahdingon suurimpina syinä ja onko alueella tehty oikeita toimia tilanteen parantamiseksi.
Kysymyksiin vastasivat (ryhmien kokojärjestyksessä suurimmasta alkaen) keskustan Jouko Nykänen, SDP:n Tony Melville, kokoomuksen Terhi Simonen-Jokinen, perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi, vihreiden Meri Lumela, vasemmistoliiton Ilkka Pernu ja kristillisdemokraattien Marika Visakorpi-Kemppainen.
Ryhmäjohtajilla on ongelmien syistä samankaltainen näkemys kuin viranhaltijajohdolla.
”Se on sellaista kumileimasinhommaa”
Moni kaipaa myös nykyistä rohkeampaa päätöksentekoa ja tiukempaa talouskuria.
Terhi Simonen-Jokisen (kok.) mielestä ongelmat johtuvat lähinnä siitä, että alue ei pysy talousarvion raameissa.
– Talousarviossa pysymättömyyden kulttuuri juontaa juurensa kuntien ja kuntayhtymien aikaan, hän toteaa.
Simonen-Jokisen mukaan päättäjät eivät pääse ajoissa ratkomaan talousongelmia, vaan tieto niistä tulee valtuustoon vasta sitten, kun ylitykset on jo tehty.
– Se on sellaista kumileimasinhommaa, hän toteaa.
Simonen-Jokinen haluaisi paikallistasolle nykyistä enemmän valtaa päättää siitä, miten palvelut järjestetään:
Talouskuri voi johtaa uhkasakkoihin
Jouko Nykänen (kesk.) sanoo, että alueen on huolehdittava lakisääteisistä tehtävistään, vaikka se tarkoittaisi budjetin ylittymistä.
– Pitkällä aikavälillä alijäämä on saatava kuriin. Mutta se on tehtävä toimintatapoja muuttamalla eikä lakia rikkomalla.
Lakisääteisen palvelun laiminlyönti voi johtaa viranomaisen uhkasakkoihin.
Nykäsen mielestä hyvinvointialue on purkanut myös toimivia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Esimerkiksi hänen kotikunnassaan Uuraisilla hoitoketju toimi aiemmin joustavasti yli osastorajojen, mutta alueen aloitettua tämä muuttui.
Näin Jouko Nykänen kuvailee tilannetta:
Jälkijättöinen budjetti ja koronan hoitovelka
Tony Melville (sd.) näkee suureksi ongelmaksi sen, että alue saa rahoituksensa viiveellä. Tilannetta pahentavat myös koronan hoitovelka ja potilaiden ikärakenne.
Melvillen mielestä kesällä tehty palveluverkkopäätös oli oikeansuuntainen, mutta ei riittävän rohkea.
– Jo nyt näkyy, että toimipisteverkko on liian laaja, työvoimaa ei ole tarpeeksi. Seuraava haaste on hallinto, jossa on liikaa kerroksia.
Sitä käydään läpi elokuussa alkaneissa yt-neuvotteluissa.
Tehtyjen toimien vaikuttavuus epäilyttää
Hyvinvointialue laskee, että tekeillä on noin sata toimenpidettä tilanteen parantamiseksi.
Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.) ei ole täysin vakuuttunut tähänastisten toimien tehosta.
– Tavoitellut vaikutukset näyttävät jäävän laihemmiksi, ja joudumme varmasti niitä vielä tarkastelemaan, hän toteaa.
Visakorpi-Kemppainen muistuttaa, että säästöjä, henkilöstön riittävyyttä ja palvelujen saatavuutta ei ole helppo yhdistää, ja päättäjillä on siinä oma vastuunsa.
Ilkka Pernu (vas.) sanoo, että aluevaltuuston kesällä hyväksymä palveluverkkouudistus on tärkein tähänastisista säästötoimista, joten sen toteuttaminen on tärkeää.
Ilkka Pernu toteaa, että muutoksen taustalla on työntekijäpula:
Toimi Kankaanniemen (ps.) mukaan kuntien veroprosenteista olisi pitänyt leikata lähes 1,5 prosenttiyksikköä nykyistä isompi siivu hyvinvointialueille. Se olisi tosin ajanut pääosan kunnista nykyistä pahempaan talouskriisiin, hän lisää.
Valtuustoryhmässä on Kankaanniemen mukaan paljon kritiikkiä virka- ja luottamusjohtoa kohtaan, mutta se ei vaadi kenenkään eroa.
– Johdon vaihtaminen ei ratkaise ongelmia, hän toteaa.
Moni muukin ryhmänjohtaja kaipaa hyvinvointialueelle terävämpää johtajuutta, mutta kukaan ei vaadi päitä pölkylle.
Hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet kuvailee omaa johtamistapaansa näin:
Meri Lumelan (vihr.) mukaan mielikuvaa johtajuuden ongelmista vahvistaa se, että virka- ja luottamusjohdon roolit eivät ole selkeät.
Lumela painottaa alueen oman toiminnan merkitystä taloudenpidossa.
– Meillä on oltava rohkeutta priorisoida ja karsia toimintoja. Voi kysyä, olisiko esimerkiksi palveluverkkopäätös toisen näköinen, jos maakuntaa tarkasteltaisiin vailla kuntarajoja, hän toteaa.