Olympiakomitea tiedotti keskiviikkona muutoksista huippu-urheilujohtoon. Matti Heikkinen ei jatka huippu-urheilujohtajana. Leena Paavolainen ei puolestaan jatka laji- ja kisaohjelmien johtajana, eikä myöskään Olympiakomitean palveluksessa.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori perusteli ratkaisua uudella alulla. Arvostelu Olympiakomiteaa kohtaan nousi Pariisin olympialaisten jälkeen, kun Suomi ei saanut ensimmäistä kertaa historiassaan yhtään mitalia olympiakisoista.
Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen kritisoi huippu-urheilupomojen lähtöpasseja Ylelle torstaina.
– Jos lähdetään sellaiselle linjalle, että tiputetaan päitä, niin koen itse, että vastuu on nimenomaisesti korkeimmalla johdolla, Pakarinen toteaa.
Pakarisen mukaan Olympiakomitealla on tässä kohtaa laajemman tarkastelun paikka kuin ”lähteä pudottamaan umpimähkään yksittäisiä ihmisiä”.
Hänen mielestään ongelmat ovat paljon syvemmällä Olympiakomiteassa kuin yksittäisissä huippu-urheilujohtajissa. Yleisurheilupomon mukaan Olympiakomitean pitäisi käydä yhdessä lajiliittojen kanssa keskustelua, mitä Olympiakomitealta jatkossa halutaan.
Huippu-urheiluyksikön johtajan pesti tulee puheenjohtaja Vapaavuoren mukaan haettavaksi lähiaikoina. Vapaavuoren mukaan Leena Paavolaisen pestiin ei välttämättä oteta enää ketään.
Pakarinen korostaa laajempaa keskustelua Olympiakomiteasta ennemmin kuin puhetta siitä, millainen ihminen Heikkisen ja Paavolaisen seuraajaksi sopisi.
– Ensiksi pitää pohtia se, että mikä on Olympiakomitean rooli, tehdä se strategiasuunnitelma ja sen pohjalta sitten katsoa, että mikä tyyppi sopii siihen strategiaan. Nyt tässä mentiin ehkä vähän takapuoli edellä puuhun, Pakarinen sanoo.
Hiihtoliitossa sama huoli
Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti kantaa myös huolta keskiviikkoisen Olympiakomitean tiedotteen jälkeen. Olympiakomitean hallitus painotti siinä useita muutostoimenpiteitä, mutta Korkatin mukaan siinä eivät tulleet lajiliitot oikeastaan millään tavalla esille.
– Lajiliitot omistavat kuitenkin Suomessa oman lajinsa ja omistavat sen oman lajinsa huippu-urheilun. Lajiliitoissa tehdään ihan keskeisesti työtä huippu-urheilun eteen. Olisin kyllä odottanut, että se olisi näkynyt Olympiakomitean tiedotteessa ja tunnustettu tärkeäksi asiaksi, Korkatti sanoo.
Korkatti toivoo Pakarisen tavoin, että lajiliitot otetaan tulevaisuuskeskusteluun mukaan hyvissä ajoin.
– Eikä vaan kysymään mielipidettä joihinkin yksittäisiin asioihin, vaan rakentamaan sitä näkemystä, millaisella Olympiakomitean tuella ja millaisella huippu-urheiluyksikön roolilla saadaan tästä meidän koneesta paras mahdollinen irti, Korkatti kuvailee.
Millainen rooli se voisi olla? Korkatin mukaan huippu-urheiluyksikön tarpeesta pitää nyt aidosti ja avoimesti keskustella. Pakarinen näkee sen palveluorganisaationa.
Olympiakomitean toimitusjohtajan Taina Susiluodon mukaan lajiliitoista on tullut torstain uutisen jälkeen käytännönläheisiä kysymyksiä muun muassa lajien tehostamistukiprosesseista ja miten huippu-urheilupalvelut hoidetaan. Susiluodon mukaan asiat hoituvat ihan normaalisti ja sijaisjärjestelyitä tehdään parhaillaan.
Toimitusjohtaja ei lähtenyt avaamaan tarkemmin syitä Paavolaisen ja Heikkisen töiden loppumiselle ja perusteli vaikenemista työoikeudellisilla seikoilla. Toimitusjohtajalla ei ole pahaa sanottavaa Heikkisestä.
– Matti on hyvä verkostojen johtaja. Hän luo luottamusta ja on hyvä kuuntelija, Susiluoto sanoo.
Susiluodon mukaan Olympiakomitean hallituksen työvaliokunta kokoontuu perjantaina ja käy läpi Heikkisen seuraajan rekrytointiin liittyviä asioita. Lähtökohta rekrytoinnille on, miten Suomeen saadaan tulevaisuudessa lisää kansainvälisen huipputason mitalikandidaatteja.
Susiluodolla on nyt yksi toive suomalaiselle huippu-urheiluväelle.
– Nyt on mielestäni todella tärkeä hetki suomalaisen huippu-urheiluverkoston pysähtyä yhdessä sen äärelle, että meidän kaikkien pitää pystyä parempaan. Minun toiveeni on, että nyt katsotaan avarasti ja avoimin silmin ja uskalletaan tehdä ihan rohkeitakin peliliikkeitä, Susiluoto toteaa.
Dettmann kaipaa keskustelun laventamista
Koripalloliiton valmennuksen johtaja ja entinen Suomen miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann eteni Ilta-Sanomien mukaan edellisessä Olympiakomitean huippu-urheilupomon haussa loppusuoralle vuonna 2022.
Dettmann ei kommentoi nyt Yle Urheilulle, aikooko hän hakea Olympiakomitean huippu-urheilujohtajaksi vai ei.
– Eräässä liitossa operatiivinen johtaja sanoo mediassa, että tulos on liittojen vastuulla. Saman järjestön luottamusjohtaja sanoo, että Olympiakomitean vastuulla. Siinä tiivistyy keskustelun taso, Dettmann kuvailee.
Dettmannin mukaan ensiksi pitää miettiä, mitä varten huippu-urheilujohtaja on olemassa ja sitten miettiä, millaisen profiilin ihminen siihen haetaan.
– Samalla pitäisi vihdoin laventaa suomalaisen urheilumenestyksen käsitteistöä laajemmalle kuin olympiamitalit, joiden arvoa hyvin tehdyn huippu-urheilutyön symboleina en missään nimessä kiistä, Dettmann toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi Lauri Markkasen. Suomen koripallotähti teki elokuussa NBA:ssa viisivuotisen jatkosopimuksen, jonka arvo on 238 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.
– Kyllähän Lauri Markkasen sopimuskin varmasti yhtä olympiamitalia vastaa, jos mies tienaa nukkuessaankin 85 dollaria minuutissa, Dettmann totesi.
Dettmann ei usko ulkomaalaisen kandidaatin menestymiseen huippu-urheilujohtajana, sillä työ on niin sidosryhmäpohjaista.
– Perimmäisenä ongelmana pysyy, että amatöörit eli luottamusjohto toimii ammattilaisten yläpuolella. Se ei ole maailman spesifeimmillä ja kilpailluimmilla markkinoilla eli huippu-urheilussa voittava käsi, Dettmann sanoo.