Suomi on velkaantunut vuosikausia siitä riippumatta, millainen hallituspohja on ollut vallassa. Velkaantumisesta on siis vallinnut laaja yksimielisyys.
Nyt hallitus yrittää kääntää talouspolitiikan suuntaa.
Hallitus on tehnyt päätökset yhdeksän miljardin euron julkista taloutta vahvistavista toimista. Niistä osa on suoria säästöjä, osa rakenteellisia uudistuksia ja osa veronkiristyksiä.
– Toivon, että emme joudu tekemään enää lisää säästöjä, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).
Valtiovarainministeri toistaa hallituksen tavoitteen, joka on velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä.
– Jos näyttää siltä, että emme pääse tavoitteisiimme, olemme sitoutuneita tekemään enemmän. Suurin kysymysmerkki ovat hyvinvointialueet, Purra sanoo.
Ensi vuonna valtio velkaantuu budjettiesityksen mukaan 12,2 miljardia euroa.
Hallitus kirittää sopeutusten tahtia
Valtiovarainministeriö oli ennen eduskuntavaaleja määrittänyt kahden hallituskauden sopeutustarpeeksi 6+3 miljardia euroa. Arviota käytettiin vielä hallitusneuvotteluissa.
Sitten luvut muuttuivat, kun taloustilanne muuttui.
– Tilanne heikkeni, ja jouduimme tekemään jo nyt yhdeksän miljardin päätökset, sanoo Purra.
Hänen mukaansa tarvittaviin säästöihin vaikuttavat reaalitalouden kehitys, talouskasvu ja myös mahdolliset yllätykset liittyen uusiin menotarpeisiin, kuten turvallisuuteen.
– Joka tapauksessa jotta velkasuhde saadaan seuraavalla hallituskaudella laskuun, sopeutustarve tulee olemaan useita miljardeja. Eikä vanhaan voida palata senkään jälkeen, paaluttaa Purra.
Kysymykseen uskotko, että seuraava hallitus sen pohjasta riippumatta jatkaa massiivista sopeuttamista, tulee selkeä vastaus.
– En usko. Tämä edellyttäisi usealta eduskuntapuolueelta merkittävää suunnanmuutosta. Miten esimerkiksi SDP, joka nyt arvostelee joka ikistä säästöämme, voisi tehdä niitä itse?
Jos velkaantuminen jatkuu, ”tämän hallituksen uurastus vedetään vessanpöntöstä”
Kestävyysvajeesta on puhuttu paljon ennenkin. Jo pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana vuonna 2013 vajeen suuruudeksi arvioitiin noin 10 miljardia euroa.
Vajetta ei ole sittemmin onnistuttu kuromaan umpeen, ja velkaantuminen on jatkunut.
Jos velkaantuminen jatkuu entisestään, seuraukset ovat valtiovarainministeri Purran mukaan raadolliset.
– Ensisijaisesti tämän hallituksen uurastus vedetään vessanpöntöstä. Toisekseen kestävyysvaje entisestään pahenee.
Se tarkoittaisi Purran mukaan sitä, että velanotto kasvaa ja menot lisääntyvät eikä tulonmuodostus riitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja etuuksien kattamiseen.
Takaraivossa häilyvät myös luottoluokittajien tulevat arviot. Luottoluokittaja Fitch jo heikensi edellisessä arviossaan Suomen näkymiä.
– Jos luottoluokittajien usko kykyymme sopeuttaa ja tehdä rakenteellisia uudistuksia kasvua tukemaan lakkaa, lainansaanti vaikeutuu ja velkaantuminen entisestään kallistuu.