Kunta irtisanoo työntekijöitä, vaikka sillä on yli 13 miljoonaa euroa ylijäämää – sama voi olla edessä muilla kunnilla

Kuntien tulevaisuus näyttää laihalta. Kuntaliitto ennustaa, että huono talouskehitys tulee näkymään monen kunnan investointimahdollisuuksissa ja pakottaa niitä karsimaan palveluita.

Esimerkiksi tarkasta taloudenpidosta tunnettu Ranua teki miljoonaluokan positiivisia tuloksia 2020-luvun alun tilikausilta. Vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan kunnalle on kertynyt aiemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä 13 364 781 euroa.

Kuntakonsernilla, eli kunnalla ja sen tytäryhtiöillä, on kumulatiivista ylijäämää vielä enemmän: yli 20 miljoonaa euroa.

Kunnan talous on kuitenkin kääntynyt huonompaan suuntaan. Viime vuonna tulos oli miljoona euroa pakkasella, ja tulevina vuosina kertyy lisää alijäämää, jos muutosta ei saada aikaan.

Kunnanvaltuusto onkin päättänyt, että ensi vuodesta alkaen talous pitää saada parempaan kuntoon. Tavoitteena on miljoonan euron pysyvät säästöt tai lisätulot.

Avaa kuvien katselu

187 työntekijän kunnassa se olisi lähes 10 prosenttia kaikesta työvoimasta, mutta usein kuntapuolella löydetään vaihtoehtoja koville irtisanomisille.

Esimerkiksi Kemissä keskusteltiin YT-neuvotteluissa toissa vuonna 159 henkilötyövuodesta. Lopulta irtisanottiin 20 eläkeikää kolkuttelevaa työntekijää sekä päätettiin määräaikaisia työsuhteita 50 henkilötyövuoden verran.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, millaisiin irtisanomisiin Ranualla päädytään, sillä neuvottelut ovat vasta alkaneet.

Yhden kunta-alan työntekijöitä edustavan pääsopijaosapuolen, Jukon pääluottamusmies Tiina Hakkarainen sanoo, että työntekijäpuolella ei ole mitään paniikkia, mutta tilanne mietityttää.

– Ihmiset ovat odottavalla mielellä, että katsotaan, mitä tulee.

Toisen kunta-alan pääsopijapuolen, Jytyn pääluottamusmies Eija Ruonala ei halunnut kommentoida Ranuan kunnan irtisanomissuunnitelmia tässä vaiheessa.

Kuntaliitto: Osa kunnista voi vielä tinkiä palveluista – osa ei

Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen ei kommentoi Ranuan tilannetta, koska ei tunne sitä riittävän hyvin. Yleisellä tasolla Lehtonen sanoo, että kuntien tulevaisuus näyttää laihalta.

– Kuntatalouden näkymät ovat suurelta osin heikentymään päin, ja se tulee näkymään myös kuntalaisten palveluissa. Iso kysymys kansallisestikin on se, onko meillä ylipäätään varaa tällaiseen palvelutasoon, mihin meidät on nyt opetettu.

Jossakin vaiheessa kunnassa tulee vastaan tilanne, että lisäsäästöjä ei enää voi saavuttaa, koska se merkitsisi jonkin lakisääteisen palvelun loppua.

Avaa kuvien katselu

– Se liittyy yleensä useimmiten osaavan henkilöstön saatavuuteen. Meillä on monilla aloilla tiukkoja mitoituksia ja raja-arvoja, jotka edellyttävät tietyn ammattihenkilöstön läsnäoloa.

Lehtonen sanoo, että osalla kunnista riittää kuitenkin resursseja myös muuhun kuin pakolliseen ja siitä on helpompi leikata.

– Jos kunnan palvelut ovat (kouluarvosana) 9½:n tasolla ja lakisääteinen vaatimus on seitsemän, niin kyllä siinä silloin on sopeuttamisen varaa. Mutta jos ollaan jo seiska plussassa, niin silloin siitä on vaikea ottaa.

Kuntalaisen näkökulmasta saavutetuista eduista luopuminen on tunnetusti kurjaa, mutta lainsäädännön vaatima raja voi olla paljon alhaisempi kuin mitä kunta tarjoaa.

Lehtonen korostaa, että kaikki laadusta tinkiminen ei ole kurjistamista.

Miksi Ranualla irtisanotaan jo nyt?

Periaatteessa Ranuan kunta on tilanteessa, jossa sillä on neljä vaihtoehtoa: vähentää kuluja, lisätä verotuloja, ottaa lisää lainaa ja investoida työpaikkoihin.

Miksi se suunnittelee irtisanomisia, vaikka veroprosentti on vielä alle koko maan keskiarvon ja kunnalla on taskussaan reilusti kumulatiivista ylijäämää?

Lainamääräkin on Lapin kuntien keskitasoa. Tosin siitä puuttuu monitoimikeskuksen ja hyvinvointikeskuksen leasing-vuokravelka, joka ei näy kunnan taseessa, mikä nostaa Ranuan käytännössä keskimääräistä raskaammin velkaantuneiden kuntien joukkoon.

Lisäksi kunnassa on vireillä isoja hankkeita, jotka saattavat tuottaa rahaa myös kunnan kassaan tulevina vuosina.

Ranualle suunnitellaan muun muassa kahta aurinkovoimalaa, yhtä biohiiltä tuottavaa tehdasta, yhtä biokaasua tuottavaa tehdasta sekä useita tuulivoimaloita ja ‘vihreän metanolin’ tuotantolaitosta.

Lähde: Ranuan kunta

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila puolustaa Ranuan päätöstä YT-neuvotteluista ja mahdollisista irtisanomisista.

– Talousnäkymä on sellainen, että ensi vuodesta lähtien meillä on vähän yli miljoona euroa alijäämää ja vuodesta 2030 eteenpäin yli kaksi miljoonaa euroa. Siksi halusimme tarttua tähän tilanteeseen nyt heti.

Aikkila korostaa, että irtisanomiset ovat vain osa lähes puolen miljoonan euron säästöpakettia. Lisäksi tuloveroa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä tuo yli puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Sen sijaan lisälainaan Aikkila suhtautuu hyvin torjuvasti.

– Niin sanotun syömävelan ottaminen ei tule kyseeseen. Meillä jää hivenen vielä alijäämäiseksi ensi vuoden tuloslaskelma ja siihen tarvitaan talousarviolainaa.

Kaiken lisäksi kunta joutuu rahoittamaan kaikki tulevat investoinnit lainarahalla, jos ylijäämää ei synny.

”Helpoin säästää menoista, joita ei vielä ole”

Helpointa olisi säästää niistä menoista, jotka eivät ole vielä syntyneet, Kuntaliiton Lehtonen sanoo.

– Ehkä aloittaisin siitä, ovatko suunnitellut investoinnit varmasti tarpeen ja nimenomaan siinä kokoluokassa, mitä on ajateltu. Voisiko investointeja tehdä naapurikuntien kanssa yhdessä, jolloin voisi myös käyttää samoja ammattilaisia?

Suomessa on perinteisesti arvostettu näyttäviä puitteita: isoja kirkkoja, komeita kunnantaloja ja hienoja koulurakennuksia. Säästöjä voisi löytyä myös rakennusten paremmalla uusiokäytöllä ja vähemmän pröystäilevällä uudisrakentamisella.

Lehtosen mukaan tämä riippuu kuitenkin paljon kunnasta, sillä ne ovat toteuttaneet asioita hyvin eri tavoin.

– Meillä on yksittäisiä kuntia, joissa voisi tarkastella uudelleen, onko investoinnit tehty realistiseen väestöodotukseen. Toisaalta on myös kuntia, jotka toimivat äärimmäisen tehokkaasti, esimerkiksi vanhoissa toimistorakennuksissa.