SM-liigapelaajilta löytyy sekopäisiä taikauskoja – legenda ei ikinä suostunut katsomaan tulostaulua

Erikoisia hajusuihkeita, kauppareissuja ja nyrkkisankarilta täysin stereotypian vastaisia lempeitä sanoja. Ylen Jääkiekkokierroksella käytiin läpi SM-liigapelaajien taikauskoja.

Frederic Cloutier KooKoon paidassa.
Frederic Cloutierin taikauskot ihmetyttivät Ylen Jääkiekkokierroksen selostajaa ja hänen vanhaa joukkuekaveriaan Juha Järvenpäätä. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

Jääkiekkokierros kuullaan seuraavan kerran keskiviikkona klo 18.02 alkaen suorana Areenassa ja Radio Suomessa.

Ylen Jääkiekkokierroksen tekijöiltä kuultiin hersyviä paljastuksia lauantain lähetyksessä, kun puheeksi tulivat SM-liigapelaajien taikauskot.

Asiantuntija Topi Nättinen myönsi olleensa urallaan keskivertoa hullumpi taikauskojen suhteen. Hän kertoi tarinaa Mestis-vuosiltaan Jyväskylästä.

– Lähdin silloin epäloogisesti kotoa vielä kauemmas kauppaan. Halusin tiettyyn kauppaan ostamaan eväitä. Ostin pilttejä (hedelmä- ja marjasoseita), siis vauvanruokaa. Olen allerginen kaikille hedelmille, joten minun piti saada sitä. Niitä pilttejä piti olla tietty määrä, kolme kappaletta ja kuningatarmakua, Nättinen muisteli.

Jo ennen kauppaan astumista auto piti parkkeerata aina tiettyyn paikkaan. Jos ei nyt samaan ruutuun, niin viereiseen. Toki paikka oli valittu kauempaa kaupasta niin, että siinä ei olisi aina autoa valmiina.

Kotoa piti lähteä lähes minuutintarkasti. Jos jäähallilla piti olla kello 16.45, Nättinen oli lähtenyt kauppaan kello 16.12–16.15 välillä.

Jääkiekkokierroksella kuuden ottelun lauantailöylyt
Jääkiekkokierroksella kuuden ottelun lauantailöylyissa käytiin läpi SM-liigapelaajien taikauskoja (00.00–17.54).

Kaupan läpi piti kulkea aina samassa järjestyksessä. Kun Nättinen pääsi sosehyllylle, siinäkin piti toimia aina samalla tavalla.

– Rivissä oli aina viisi pilttiä. Otin ne mukaan aina minusta katsottuna vasemmasta reunasta, koska maalivahdilla on useimmiten kilpikäsi sillä puolella. Olin leftin pelaaja. Kun lauoin kiekon suoraan eteenpäin yläkulmaan, se meni kilpipuolelle. Otin sitten kilpipuolelta kolme pilttiä ja samaa reittiä aina kassalle, Nättinen kuvaili.

Paasi ja Nättinen: 5 minuuttia kertoo SM-liigan puheenaiheet tiiviissä paketissa.

Sami Heleniuksesta murtui ennakkoluulo

Kiekkokierroksen selostajista Simo Leinonen puolestaan jakoi toisen Kiekkokierroksen asiantuntijan Jesse Saarisen kertomuksen. Saarinen oli muistellut romuluisena puolustajana tunnetuksi tullutta Sami Heleniusta. Helenius muistetaan omalta jääkiekkouraltaan fyysisenä puolustajana, oikeastaan jopa ”nyrkkisankarinakin”.

– Helenius kuulemma puhui omalle mailalleen aina vaihtoaitiossa ja vieläpä englanniksi. ”Be good to me” ja ”Daddy loves you”. Helenius käänsi mailan ympäri ja suuteli lapaa ja sitten takaisin jäälle, Leinonen murskasi Heleniukseen liittyviä stereotypioita.

Mies seisoo jäähallissa kaukalon vieressä
Sami Helenius on uransa jälkeen toiminut muun muassa KooKoon SM-liigajoukkueen valmentajana. Kuva: Tuula-Maija Tuunila / Yle

Topi Nättinen kuvaili, että usein taikauskojen ja rutiinien välinen ero on veteen piirretty. Selostaja Jari Haapala on päässyt todistamaan yhtä tällaista tapausta Kouvolassa. Tšekkiläis-yhdysvaltalainen Nick Malik pelasi kolmella päättyneellä kaudella KooKoossa. Etenkin kahdella ensimmäisellä kaudella Malik loisti maalivahtivalmentaja Kari Lehtosen alaisuudessa.

Lehtonen oli kuvaillut Malikia todella erikoiseksi, eikä mitenkään suomalaiseksi ”perusjantteriksi”. Malikilla oli ollut paljon omintakeisia juttuja, mutta selostajana Haapala oli nähnyt niistä julkisesti jokusen saapuessaan ajoissa hallille.

– Malik oli jäällä siviilit päällään. Hänellä oli maalivahdin maila ja kiekko. Hän heitteli kiekkoa ylöspäin ja yritti saada kiekkoa lapaan. Toisena asiana hän pomputteli mailan kanssa kiekolla ja yritti tehdä aina uutta ennätystä. Tämä oli ennen kuin hän lähti panemaan varusteita päälleen, Haapala kertoi.

– Kun joukkueet tulivat lämmittelemään, Malik ei ottanut yhtään vetoa vastaan. Kun pelaajat lähtivät pommittelemaan, Malik ei ollut mukana. Kiertoharjoituksessa hän otti muutaman vedon vastaan ja lähti sitten pois. Malik oli sitten vaihtoaition edessä ja tuijotteli vastustajan tekemisiä. Lehtonen ei puuttunut asiaan, koska kiekko tarttui erinomaisesti.

Malikilla oli ailahteleva viime kausi KooKoossa, mutta nyt hän on aloittanut vahvasti kauden Tšekin pääsarjassa Plzenissä. Kahden ottelun jälkeen torjuntaprosentti on kova: 95,7.

Nick Malik KooKoon maalilla.
Nick Malik oli jäänyt mieleen positiivisesti erikoisilla rutiineillaan. Kuva: Tomi Hänninen

Aikamoinen seppä ja seuralegendan outo kysymys

Maalivahdeilla on usein omia erikoisia tapojaan, mutta Kiekkokierroksen selostaja Juha Järvenpää pyrki olemaan omalla maalivahtiurallaan mahdollisimman vähän taikauskoinen. Yhdeksän kauden ja 190 SM-liigaottelun aikana Järvenpää näki kuitenkin kaikenlaista.

Kouvolan-pelivuosiltaan Järvenpää muistelee Frédéric Cloutieria, NHL:n portteja kolkutellutta ja Pohjois-Amerikan alasarjoissa pitkään pelannutta italialais-kanadalaista maalivahtia.

– Ennen jäälle menoa hänellä oli tapana suihkuttaa kahdesta eri suihkepullosta jotain ihmemirhameita ja -sahrameita. Hän haisteli niitä ja antoi niiden laskeutua päälleen. Sitten hän teki saman uudestaan, Järvenpää kertoi.

Lisäksi Cloutier käytti peleihin valmistautuessaan tussia, jossa oli musta korkki.

– Hän otti sen oikeaan käteensä peukalon ja etusormen väliin. Hän liikutti tussia noin kahdenkymmenen sentin päässä kasvoistaan vasemmalta oikealle sekä ylhäältä alas. Hän seurasi silmillään tussia. Tuo kesti puolisen minuuttia. Cloutier oli aikamoinen seppä touhuamaan, Järvenpää kuvaili.

Frederic Cloutier KooKoon paidassa.
Frédéric Cloutier pelasi KooKoossa kaudet 2014–2015 ja 2015–2016. Kuva: Jari Pekkarinen / All Over Press

Ässien kasvatti innostui muistelemaan myös seuralegenda Pasi Peltosen rutiineja. Järvenpää oli törmännyt niihin ensimmäisissä peleissään Ässien SM-liigajoukkueen mukana vaihtopenkillä.

– Peltonen kysyi minulta, mitä kello on. Mietin, että mitä se on. Peli alkoi puoli seitsemän. Nyt on toinen erä menossa. Kello voisi olla puoli kahdeksan. Peltonen ihmetteli perään taas, että mitä kello on. Vastasin, että en minä tiedä. Toista erää mennään. Kai se voi olla puoli kahdeksan. Voi olla enemmänkin, Järvenpää tarinoi.

Samaan aikaan Järvenpään ikätoveri Jesse Jyrkkiö oli hihitellyt Peltosen toisella puolella vaihtopenkillä. Järvenpäällä ei ollut käsitystä Peltosen rutiineista.

– Pienen jankkaamisen jälkeen tajusin, että Peltonen tarkoitti kysyä, kuinka paljon erää on jäljellä. Vastasin, että kolme ja puoli minuuttia. Kun mentiin koppiin erätauolla, Jesse pidätteli naurua. Jesse kertoi, että Peltosella on paljon rutiineja. Yksi niistä oli, että hän ei koskaan katso taululle. Hän kysyi aina muilta, paljon peliä on jäljellä, Järvenpää naureskeli.

Pasi Peltonen SM-liigan alumnitapahtumassa 2020.
Pasi Peltonen SM-liigan alumnitapahtumassa 2020. Kuva: All Over Press

Topi Nättinen huipensi muistelot yhteen ”kansalaiskertomukseen” eräästä nimeltä mainitsemattomasta pelaajasta.

– Kun hän on lähtenyt kotoaan ja matossa on ollut hapsut, ne on kammattu. Hapsut eivät ole olleet ihan miten vaan. Huhujen mukaan sama kaveri on laittanut vatupassilla taulut suoraan ennen kuin lähtee peliin, Nättinen heitti.

Topi Nättinen Yle Puheen finaalikierroksella kommetoimassa SM-liigafinaaleita 2022.
Topi Nättinen paljasti lauantain kiekkokierroksella yhden taikauskon ja rutiinin sekoituksen uransa alkuvuosilta. Päälle tuli mieleen jääkiekkopiireistä eräs ”kansalaiskertomus.” Kuva: Tomi Hänninen

Miksi ihmeessä SM-liigapelaajilta löytyy sitten jopa sekopäisiltä vaikuttavia taikauskoja? Nättisellä on tarjota vertaus jokaisen arkeen. Nättinen muistuttaa, että kaikilta löytyy varmasti rutiineja.

– Suurin osa maailman ihmisistähän tekee aamuisin herätessään suhteellisen samoja asioita ja samassa järjestyksessä. Sehän on ajan- ja energiansäästöä, että ei tarvitse miettiä joka kerta uudestaan, mitä tekee, Nättinen sanoo ja muistuttaa samasta logiikasta urheilussa.

– Siinä pitää keskittyä suoritukseen. Jääkiekossakin pitää miettiä todella paljon asioita yksilön ja joukkueen kannalta. Ensin urheilija helpottaa omaa prosessiaan rutiineilla. Siihen päälle tehdään kuorrutuksia.