Suomen äänestyspäätös YK:n yleiskokouksessa on aiheuttanut kuohuntaa hallituspuolueiden sisällä.
Suomi puolsi viime viikolla YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys vuoden sisällä.
Päätös on hermostuttanut hallituksessa kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vilhelm Junnila moitti maanantaina viestipalvelu X:ssä, että Suomi äänesti ”samassa linjassa Venäjän ja Iranin kanssa.”
Kansanedustaja Päivi Räsänen arvosteli päätöstä voimakkaasti X:ssä viikonloppuna.
– Tämä on erittäin huolestuttavaa. En voi ymmärtää enkä hyväksyä tätä. Aivan puun takaa tällainen tuli. Tämä ei saa jäädä tähän, Räsänen suomi ja vaati ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) vastauksia.
Julkilausuman puolesta äänesti 124 jäsenmaata. Vastaan äänesti 14 ja tyhjää 43 maata.
Esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa äänestivät tyhjää ja Yhdysvallat vastaan. Suomen tavoin puolesta äänestivät muun muassa Norja, Viro ja Ranska sekä Venäjä ja Iran.
Päätöslauselma mukailee YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n heinäkuista lausuntoa, jonka mukaan Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on laiton ja miehitys tulisi lopettaa mahdollisimman pian.
Valtonen kommentoi avustajansa välityksellä Ylelle lyhyesti, että Suomen kannasta on päätetty normaaliin tapaan ja päätös on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan mukainen.
UM: Vahvistaa Suomen pitkää linjaa
Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen sanoo Ylelle, että äänestyspäätös vahvistaa Suomen pitkää linjaa.
Suomen linja on ollut tukea YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen kantoja.
– Suomen näkökulmasta painoi vaakakupissa hyvin vahvasti kansainvälinen oikeus ja sen noudattaminen ja sen myötä myös oma kansallinen intressimme, eli voimankäytön kielto aluevaltausten saamiseksi ja kansojen itsemääräämisoikeus. Tämäntyyppisillä säännöillä on hyvin suora merkitys myös Suomen itsensä kannalta, hän sanoo.
– On Suomen kaltaisen maan etu, että kansainväliseen oikeuteen pohjautuvaa järjestystä tuetaan.
Hakkaraisen mukaan ICJ:n lausunto ja päätöslauselma eivät käsittele Hamasin hyökkäystä Israeliin 7. lokakuuta tai sen jälkeisiä tapahtumia vaan ne koskevat pitkäkestoisempaa tilannetta.
– Tässä on kyse nimenomaan Israelin miehityksestä palestiinalaisalueilla. Lausuntoa ICJ:ltä pyydettiin jo pari vuotta sitten. Eli tämä on prosessi, joka alkoi jo ennen Hamasin terrorihyökkäystä 7. lokakuuta ja kaikkea, mitä sen jälkeen on tapahtunut.
Hakkaraisen mielestä on harhaanjohtavaa poimia äänestyslistoista yksittäisiä maita kuten Venäjä ja Iran.
– Puolesta äänesti pitkälti toistasataa maata ja myös moni EU-maa.
Vaikka Israel-Palestiina-kysymys jakaa mielipiteitä, EU:ssa ja Pohjoismaissa on Hakkaraisen mukaan myös laaja yksimielisyys siitä, että niin sanottu kahden valtion malli on ainoa kestävä ratkaisu pitkään jatkuneeseen konfliktiin.
Äänestyspäätös kuohutti myös viime syksynä
Räsänen ja Junnila eivät ole ainoita, jotka ovat arvostelleet päätöstä.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ihmetteli Ilta-Sanomissa Suomen ”yksipuolista tulkintaa” ja katsoi, että parempi päätös olisi ollut äänestää tyhjää.
– Siellä käydään sotaa molemmin puolin. Pitää muistaa, mitä tapahtuu pohjoisessa, missä Hizbollah painaa päälle Iranin ja Venäjän auttamana. Nyt Suomi yhtäkkiä äänestää yhdessä rintamassa näiden maiden kanssa, hän totesi lehdelle.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kummasteli asiaa X:ssä.
Suomen äänestyspäätökset ovat aiheuttaneet eripuraa aiemminkin.
Suomi pidättäytyi viime syksynä äänestämästä YK-päätöslauselmasta, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan.
