Ähtärin kaupunki joutui alaskirjaamaan matkailuyhtiöidensä myynti- ja lainasaamisia peräti 7,6 miljoonaa euroa. Tämä tarkoitti sitä, että kaupungin alijäämä romahti 2,6 miljoonaan euroon.
Nyt kun isopandat lähtevät pois, ei niiden noin 1,5 miljoonan euron vuosittaisia kuluja enää tule matkailuyhtiöille. Kaupungilla on kuitenkin edelleen tekemistä taloutensa kuntoon saattamisessa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio on Ähtärin tilanteesta tietoinen.
Ähtärin kohdalla ei vielä olla kriisikuntamenettelyssä, eikä Punakalliokaan lähde spekuloimaan, onko se kaupungilla edessä. Sen verran hän kuitenkin pohtii, että jos menettelyyn tarvittavat tunnusmerkit olisivat Ähtärissä toteutumassa, kriisikuntamenettelyä ei kannattaisi pelätä.
– Sehän on varsin rakentava ja edullinen konsulttiapu monelle kunnalle, että siinä asiantuntevia ihmisiä tulee paikan päälle pohtimaan kunnan selviytymistä. Iso kysymys tosiaan on, että miten siitä sitten päästään eteenpäin.
Ähtäri on ollut kriisikuntamenettelyssä aiemmin jo kaksi kertaa. Tuolloin sopeutuksia tehtiin kovalla kädellä. Säästöruuvia on väännetty tiukalle.
Sopeutustoimia edessä?
Ähtärin kaupungin talous ei ollut tasapainossa ennen pandojakaan. Niiden toivottiin tuovan helpotusta tilanteeseen, mutta näin ei käynyt.
Jonkinlaisiin sopeutustoimiin on Ähtärissä kuitenkin Punakallion mielestä ryhdyttävä.
– Yleensähän se tarkoittaa sitä, että pitää karsia palveluita, kouluja. Nyt, kun kuntien palvelut ovat keskittyneet sivistystoimeen, niin etupäässä se tarkoittaa sitten leikkauksia sinne.
Punakallio kertoo toisaalta, että Ähtärin kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden ovat 2 200 euroa. Summa on Punakallion mielestä jo nyt varsin matala. Se jää Suomen kuntien keskiarvosta.
– Ei ole helppoa, sellaista ylimääräistä karsittavaa ei välttämättä ole lukujen valossa. Hurjan hankalalta näyttää.
Punakallio pohtii myös, että sopeuttamisia olisi pitänyt lähteä tekemään jo aikaisemmin.
– Taloudelliset rasitteet ovat nyt vielä isompia, ja ongelmat ovat vähän kertautuneet. Sitä se talouden sopeuttaminen vaan tarkoittaa, että vastuita vastaan pitää saada ylijäämää, jotta kunta säilyisi itsenäisenä.
Ähtärin tilanne pandoineen on äkkiseltään katsoen erityinen, mutta Punakallio sanoo, että tähän verrattavia tapauksia ovat muun muassa kuntien kontolle jääneet tyhjät sote-kiinteistöt.
– Ne jäävät pyörimään käsiin ja aiheuttavat lisäkustannuksiakin, kun pitää purkaa ja muuta. Tämä on siinä mielessä myös laajempaa kontekstia. Ei kosketa pelkästään Ähtäriä, vaan hyvin useaa kuntaa tällä hetkellä, mutta vähän eri mittakaavassa.