Venäjä alkaa remontoida sotilaskaupunkeja aivan Suomen naapurissa

Venäjä remontoi suljettuja sotilaskaupunkeja, jotta nuoria sotilasperheitä tulisi pohjoiseen. Suomalaistunut Marina Sarajärvi on asunut lapsuutensa suljetussa kaupungissa.

Kartta, jossa Venäjän suljettuja kaupunkeja asukasmäärineen.
Murmanskin alueella suljetuilla paikkakunnilla asuu tiettävästi noin 89 000 ihmistä kaikista alueen noin 655 000 asukkaasta. Suljettujen kaupunkien lisäksi on muitakin suljettuja alueita: raja, varuskunnat, teollisuusalueet, satamat ja Kuolan ydinvoimala. Kuva: Miku Huttunen / Yle

Venäjä remontoi suljettuja Murmanskin alueella olevia sotilaskaupunkejaan 42 miljardilla ruplalla eli noin 400 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut siunauksensa Murmanskin alueen kuvernööri Andrej Tšibisin suunnitelmalle. Kunnostettavien listalla ovat asuinrakennukset, koulut ja päiväkodit. Asiasta uutisoidaan murmanskilaismediassa.

Pohjois-Suomen naapurissa, Murmanskin alueella on tiettävästi enemmän suljettuja sotilaskaupunkeja kuin muualla Venäjällä. Niihin eivät edes venäläiset saati ulkomaalaiset pääse käymään ilman erityislupaa. Vain sotilaat ja asukkaat saavat luvan, joka tarkastetaan kaupungin portilla.

Taustalla on väestön väheneminen etenkin pienillä pohjoisilla paikkakunnilla. Remontoimalla ränsistyneitä elinoloja voidaan houkutella asukkaita. Venäjällä sotilasalueita on kunnostettu, mutta myös sotilaskaupunkien siviilirakennukset kaipaavat remonttia.

Marina Sarajärvi pitää yhteyttä ystäviinsä, jotka asuvat Venäjällä. He kertovat sotilaskylien ränsistyneen pahasti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Hän uskoo, että rahalla ja eduilla kyllä saa houkuteltua nuoria perheitä pohjoiseen.

Turvallisuuskoneisto ei elä yksin, vaan tarvitsee siviiliyhteiskuntaa

Erikoistutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sanoo, että suljettujen sotilaskaupunkien remontointi ei sinällään huoleta Suomessa. Taustalla on Venäjän pitkän linjan suunnitelma ja turvallisuusstrategia arktisten alueiden elinolojen parantamiseksi.

– Venäjällä on ollut jo vuosikymmeniä kompastuskivi, että sieltä on väki lähtenyt. Sotilaalliset intressit Venäjällä on edelleen pohjoisessa, ja turvallisuuskoneisto ei elä yksin. Siinä pitää olla ympäröivä siviiliyhteiskunta mukana. Tätä ongelmaa Venäjä pyrkii ratkaisemaan, Forsström kertoo.

Kartta, jossa Venäjän suljettuja kaupunkeja asukasmäärineen.
Venäjällä on 38 suljettua kaupunkia tai kylää, kertovat venäläiset nettilähteet. Suurin osa niistä on Moskovan ja Murmanskin alueella, molemmissa viisi suljettua kaupunkia. Lisäksi suljettuja kaupunkeja on paljon Siperiassa, muun muassa Krasnojarskin alueella. Kuva: Miku Huttunen / Yle

Ennen pohjoisessa palkat ja edut olivat parempia kuin muualla

Neuvostoupseerin tytär Marina Sarajärvi asui lapsena ja nuorena suljetulla sotilasalueella ensin Liinahamarissa ja sitten Severomorskin alueella Granitnyin pikkukylässä. Hän muutti Suomeen vuosia sitten ja asuu nykyään Kemissä.

– Lupa oli leima passissa. Jos halusi kutsua ystäviä tai sukulaisia muualta kylään, piti hakea lupa. Sen sai ihan helposti, se oli Neuvostoliiton ja perestroikan aikaa.

Valokuvia Neuvostoliiton ajalta.
Neuvostoliiton aikana sotilaskaupunkeihin panostettiin ja elämä oli niissä parempaa kuin muissa neuvostokaupungeissa. Kuvia Marinan nuoruusajoilta suljetuilla alueilla. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Neuvostoliitossa pohjoisen asukkaat ja sotilaat saivat enemmän palkkaa ja etuja kuin muualla.

– Siellä rakennetaan uutta Neuvostoliittoa. Valitettavasti, Marina Sarajärvi sanoo.

Sarajärvi näkee, että tätä nykyä Venäjä sulkeutuu länsimailta Neuvostoliiton tavoin ja väittää länsimaiden uhkaavan sitä.

Sarajärven mielestä Suomi tekee oikein, kun varautuu Venäjän mahdollisiin hyökkäyksiin myös Suomea kohtaan.

– Naapuri on kuin apina kranaatti kädessä. Tai kuin alkoholisti tai hullu, josta ei tiedä, mitä hän seuraavaksi tekee. Mitä korkeampi aita (rajalle rakennetaan), sitä parempi, Sarajärvi toteaa.

Marina Sarajärvi istuu sohvalla.
Lapsuus Marina Sarajärvellä oli onnellinen. Suljetuissa sotilaskaupungeissa oli turvallisempaa kuin muissa neuvostokaupungeissa. ”Mummola oli Etelä-Venäjällä pienessä kylässä, ja ihmettelin, kun siellä oli rikollisuutta ja kuulin juopuneiden ihmisten riitelyä.” Kuva: Risto Koskinen / Yle

Marina Sarajärvi on käynyt viimeksi suljetuilla alueilla 1990-luvulla. Sen jälkeen Sarajärvi ei ole edes pyrkinyt käymään siellä, koska tuskin saisi erityislupaa. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän vastustaa Putinin hallintoa sekä sotatoimia Ukrainassa.

– Tärkeintä on mielestäni vapaus. Venäjällä oli vapautta ehkä 5–10 vuoden ajan 1990-luvulla, mutta sitten se loppui, Sarajärvi sanoo ja viittaa Venäjän aloittamiin sotatoimiin Ukrainassa.

Venäjällä Marina Sarajärvi ei ole käynyt ollenkaan sen jälkeen.

Alakurtin vaaleita kerrostaloja likaisten lumikasojen ympäröimänä pienen metsätupsun takana.
Suomen Sallan lähellä rajan toisella puolella Alakurtin sotilaskylä ei ole suljettua aluetta, mutta sielläkin on Venäjän arktisen prikaatin varuskunta, jonne ei ole pääsyä ulkopuolisille. Kuva vuodelta 1994. Kuva: Pekka Sjögren / Yle