Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna heaitá ovttat olbmuid gullamiid golggotmánu beallemuttus, muitala váldočálli Ulla Aikio-Puoskari. Dál goittot geargá vel ovdal dan váldit oktavuođa komišuvdnii ja almmuhit jus hálida searvat gullamii.
– Orruge nu ahte sápmelaččat leat morihan dál go mii leat almmuhan, ahte mii heaitit. Midjiide leat boahtán viehka olu bivdagat, dadjá Aikio-Puoskari.
Komišuvdna lei ásahan mihttomearrin juksat 300 gullama, muhto das leat dál jo eambo.
– Mii várra mannat aŋkke 50 gullama dan badjel, árvala son.
Aikio-Puoskari muitala, ahte komišuvnnas eai leamaš nu olu joavkogullamat, muhto sii áigot gal vel čohkket dieđuid servošiid gullamiin.
– Dat leat dihto joavkkut, maid mii eat vel gullan.
Komissára: ”Eai dat álo leat lossa áššit maid muittašat”
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna gullamiin leat loktanan ságastallamii earet eará giellaáššit, identitehtaváttisvuođat, ealáhusaid váttisvuođat, ásodat- ja skuvlavásáhusat sihke vásáhusat veahkaválddis, muitala Aikio-Puoskari.
– Okta ášši mii lei midjiide hui mearkkašahtti, lei dat, ahte jurddašeimmet ahte sámegielat gullamat eai várra leat nu olu. Muhto dat leat leamaš olu eanet go mii leat bastán vuordit.
Komissára Anni-Siiri Länsman dadjá, ahte bargu leamaš miellagiddevaš, vaikko leamašge gaskkohagaid lossatge.
– Gal mun lean leamaš duhtavaš, ahte álgen dán bargui ja giitevaš, ahte lean ožžon bargat dán barggu.
Son muitala, ahte vaikko gullamiin leat ságastallan lossa ja rašes áššiin, de komišuvnna bargu leamaš buorre buohkaide.
– Lean fuomášan, ahte go olbmot leat boahtán muitalit iežaset vásáhusaid, de sii leat maid hupmagoahtán daid birra eambbo earáiguin, iežaset mánáiguin ja nie.
Gullamiin leamaš maid suohtas, vaikko leatge ságastallan váttis áššiid birra.
– Okta oasseváldi logai go leimmet heaitán, ahte mun beanta ealáskin go bessen muittašit daid áiggiid. Eai dat álo leat lossa áššit maid muittašat. Ja vaikko muittašivččiimetge, de lea maiddái dego diet dilálašvuohta, ahte gal mii nu reškkiimet, máinnaša Länsman.
Almmustahttet vel logenár čielggadeami ovdal loahpparaportta
Olbmuid gullamat leat dušše okta vuohki komišuvdnii čohkket dieđuid. Komišuvnna lea diŋgon ja almmustahttán njeallje čielggadeami, ja boahtimin leat vel logenár čielggadeami.
– Mu mielas mihtilmas dán komišuvdnii lea dat, ahte eat hálit gaskkustit bargguid beare dipma áššiide. Dainna oaivvildan ovdamearkka dihte giellaáššiid. Iige dušše ovddeš áigge vearrivuođaide, baicce mii gieđahallat váttis otnábeaiáššiid dego ovdamearkka dihte industriijála eanageavahanvugiid, čilge Aikio-Puoskari.
Komišuvdna álgá gullamiid maŋŋá analyseret materiála ja komišuvnna raporta gárvána boahtte jagi skábmamánu loahpas.
