Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on huolissaan maan poikkittaissuuntaisen joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Poikittaissuuntaisella liikenteellä tarkoitetaan itä-länsi-suunnassa kulkevia maantie- ja rautatieyhteyksiä.
Liikennöintiyritys Soisalon Liikenne lopetti Lappeenrannan ja Jyväskylän välisen linja-autoreitin elokuussa. Vuoro kulki Mikkelin kautta. Se vaikutti välillisesti myös Jyväskylän ja Savonlinnan väliseen liikenteeseen.
Pohjois-Savon ely-keskus vastaa kunta- ja maakuntakeskusten välisten linja-autoyhteyksien hankinnoista muun muassa Etelä-Savon alueella. Joukkoliikennevastaava Satu Huttunen kertoo, että useita joukkoliikennevuoroja lakkasi kannattamattomina korona-aikana ja polttoaineiden hintojen noustessa.
Ely-keskus pyrki paikkaamaan kriittisimpiä vuoroja lisämäärärahojen turvin.
– Tällä hetkellä määrärahat ovat tiukassa, kuten on kaupungeillakin. Emme siis pysty korvaamaan lakkautettuja vuoroja, Huttunen toteaa.
Yhteyksien harveneminen vaikuttaa opiskelijoihin
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä pelkää, että vuorojen harveneminen voi vaikuttaa opiskelukaupungin valintaan ja yleisesti elinvoimaisuuteen. Mikäli yhteyksiä ei ole, voi myös asutus harventua.
– Etelä-pohjois-suunnassa on jopa rautatie, mutta poikittainen linja-autoliikenne harvenee koko ajan. Esimerkiksi Lappeenrannassa on yliopisto, ja yhteyksien harveneminen on opiskelijoiden kannalta ikävää.
Jyväskylässä tilanne on parempi, kertoo Antti Laukkarinen Jyväskylän kaupungin viestinnästä.
– Jyväskylä on opiskelijakaupunki, josta on keskeisen sijaintinsa ansioista kohtuullisen hyvät yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Poikittaisliikenteellä on vaikutusta opiskelijoiden kulkemiseen, kenties myös varusmiesten liikkumiseen.
Jouni Riihelä toivoo valtion ottavan enemmän vastuuta poikittaisliikenteen järjestämisestä.
– Viimeisen viiden tai kymmenen vuoden aikana valtio on koko ajan pienentänyt omaa vastuutaan siitä. Se ei ole hyvä asia kaupungin, asukkaiden tai vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta, hän sanoo.