Vahkuloahpas davvin muhtii ja dat lea bidjan olbmuid molsut dálverieggáid. Dorvvolašvuohta lea mielas eatnasiin go vulget biillain johtui.
– Árrat iđit go vuolgá, de ii duostta geassejuvllaiguin dán muttos áigge šat johtui. Beaivit nuge manahallá muhto ii árrat iđit. Dat leat diet sevdnjes báikkit, dat sáhttet leat lássagáljan. Ja dan ii dieđe ovdal go leat jávkkihan doaresbeallái, árvalastá Olavi Somby Gámasmohkis.
Njellimlaš Aimo Koistinen lei vuossárgga dollen jo dalán iđđes vuosttas geardde molssuhit juvllaid iežas biilii.
– Galhan dat suorggaha go vuosttas geardde muohtesta. Dál lean jo nuppi háve dáppe, ja dáppe lea guhkes ráidu, ahte máŋgasat molsot juvllaid.
Unnán sestet šat dálvejuvllaid
Avvila juvlafitnodagas lea guhkes ráidu, go olbmot dopmet molssuhit juvllaid. Fitnodaga vuovdi Tommi Kauppila muitala, ahte dán áigge unnán šat sestet dálvejuvllaid, muhto bijahit daid áiggil.
– Eai olbmot šat seastte juvllaid ja biikkaid seammaláhkai go vel oažžu dadjat logemat jagi dassái.
Anára guovllus máŋgasat vudjet guhkes mátkkiid. Dalle ii ábut seastit dálvejuvllaid dušše muohtasiivvuid várás. Avvillaš Timo Kukkala eamit johtá Suoločielggis barggus, ja dorvvolašvuođa dihte ferte vuosttamužžan ordnet vuos eamida biilii dálvejuvllaid.
– In seastte gal. Máŋgiihan olbmot vudjet giđđat guhká goikegeainnuin, muhto illá čakčat ráskejit bidjat dálvejuvllaid.
Koistinenge ii loga seastit juvllaid. Son rápmo, ahte dálá áigge juvllat leat nu ovdánan, ahte ii oba gánnetge seastit daid.
– Dat lea ovdánan nu olu ja eandalit dat biikkat. Bissot buoret sajis, muhto dalle go dat álget girddašit luovus, de lea áigi molsut ođđa juvllaid.
Siivu mearrida
Signe Nuorgam lea maid ráhkkanan molsut juvllaid jo dál golggotmánu álggus. Son lea dollemin Roavvenjárgii iige duostta Suoločielggi iige Vuohču meattá vuodjit geassejuvllaiguin.
– Iđđes vudjen biillain ja orui vehá njaláhas. Mun lean gaskavahku vuolgimin Roavvenjárgii ja dohko lea vehá guhkki. Dan ii dieđe vaikko leš dálvi jo go boađán ruovttoluotta.
Olavi Somby ii láve kaleandara čuovvut, muhto siivvu mielde ferte doapmalit molsut dálvejuvllaid biilii.
– Dalle go álget idjagalbmasat. Árrat go lea iđidis vuolgimin, de lea geaidnu bihccon de lea sihkkarut vuolgit dálvejuvllaiguin.
