Seinäjoen kaupunki työstää ensi vuoden talousarviotaan haastavista lähtökohdista. Tämän vuoden tilinkauden alijäämäksi ennustetaan 9,5 miljoonaa euroa.
Kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen kertoo, että talousarvion raamit ovat kasassa. Kaupunginjohtajan ehdotus esitellään 24. lokakuuta.
Seinäjoki on saanut osansa koko maan heikosta taloudellisesta tilanteesta. Kaupungin tulopuolta kurittavat tällä hetkellä erityisesti maanmyyntitulojen romahdus, yhteisöverojen lasku sekä nykyinen korkotaso.
– Maanmyyntituloja kaupungilla on hyvänä vuonna 6,5 miljoonaa, tänä vuonna noin miljoona euroa.
Yhteisöveroa tulee kassaan myös huomattavasti vähemmän nyt, kun ajat ovat yrityksilläkin hankalat. Taloudellinen epävarmuus näkyy myös kunnallisverotuotoissa.
Koska tulot ovat vähentyneet, joutuu kaupunki sopeuttamaan menojaan.
– Nopeaa apua ei ole tulossa ja epävarmuustekijöitä on yhä paljon.
Sopeutusohjelman satoa
Kasvaneet ovat toki menotkin. Kaupunki käynnisti keväällä laajan sopeuttamisohjelman, jolla alkuvuoden kahdeksan prosentin menojen kasvua on hillitty.
Menojen kasvua on saatu suitsittua niin, että tällä hetkellä se on neljän prosentin luokkaa, Itänen kertoo.
Kaupungilla on edelleen voimassa esimerkiksi hankintakielto. Kouluissa muutokset näkyvät ryhmäkokojen nostoina ja sijaistusten vähennyksinä. Myös varhaiskasvatuksen aukioloaikoja supistettiin syksyllä.
Palvelutasoa lasketaan kaikilla toimialoilla tänä vuonna, ellei se aiheuta muualla lisäkuluja.
Pohdinnassa on myös energiansäästöön tähtääviä ratkaisuja sekä aukioloaikojen supistuksia ja muista säästötoimia.
Vaikka sopeutustoimilla on vahvistettu käyttötaloutta jo 4,8 miljoonalla eurolla, tarvitaan lisää sopeutusta.
– Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että kaupungin tämän vuoden tappio ei kasva.
Verot nousevat vuosien tauon jälkeen
Seinäjokelaiset ovat säästyneet vuosien ajan kuntaveron nostolta, mutta pian siihen tullee muutos. Ensi vuodeksi veroja suunnitellaan nostettavaksi 0,8 prosenttia.
Nosto on toteutettu viimeksi vuonna 2013.
– Veroprosentin nosto toisi kaupungin kassaan 12 miljoonaa euroa tuloa. Tulopohjaa on siis vahvistettava menosopeutusten rinnalla.
Sen rinnalle on tulossa iso rakenteellinen sopeutusohjelma vuosille 2025–2028. Se tähtää taloudellisesti kestäviin, pysyviin muutoksiin. Käytännössä kaikessa missä pystytään, tullaan tutkimaan palvelutasoa.
– Ilman muuta tämä tulee näkymään kaupunkilaisille palvelutason laskuna. Katsomme palveluverkkoratkaisuja ja muun muassa, mitkä ovat pakollisia palveluita ja onko joku yli sen.
Vapaaehtoisiakin palveluita tarvitaan, mutta niitä tarkastellaan kriittisesti.
Tänä vuonna Seinäjoki on toteuttanut suuria investointeja: Linnunradan päiväkoti, Törnävän koulu ja Kärjen koulu.
Ensi vuonnakin investoidaan, mutta yhtä näyttäviä erilliskohteita ei ole luvassa.
Muillakin kunnilla vaikeaa
Seinäjoki ei ole haasteineen yksin. Itämäki on kuullut vastaavaa viestiä isojen kaupunkien verkostosta sekä eteläpohjalaisten kuntien päättäjiltä.
– Nyt on hankalat ajat kaikille. Sopeutukset ovat muuallakin arkipäivää.
Plussalle isoista kaupungeista ovat Itäsen tietojen mukaan päätymässä vain Helsinki, Espoo, Porvoo ja Lappeenranta.
– Voi sanoa, että kaikki odottavat nyt korkojen laskua ja tilanteen helpottumista. Sitä, että uskalletaan taas ostaa asuntoja ja laittaa rattaita pyörimään.
Lisää päänvaivaa ensi vuodelle aiheuttavat pienenevät valtionosuudet, kun valtio sopeuttaa omaa talouttaan. Seinäjoen osalta summasta jää uupumaan neljä miljoonaa euroa.
Talousihmisenä Itänen sanoo suhtautuvansa tulevaan realistisesti.
– Toivon, että tässä olisi orastava käänne.
Itästä huolettaa, miten tapahtumat etenevät Venäjän ja Ukrainan suhteen, Lähi-idässä ja Euroopan talousveturin Saksan taloudessa.
– Nämä kaikki vaikuttavat talouteen, mutta on keskityttävä omaan tekemiseen ja hoidettava se niin hyvin kuin mahdollista.
Kun talous lähtee elpymään, lähtee myös rakentaminen kasvuun tuoden kaupungille lisätuloja.
– Sitten kaupunki voi taas tarjota isoja investointeja ja lisää palveluita.