Suomesta on tulossa hyvää vauhtia ruotsalaisten äänikirja-alustojen halpatuotantomaa, väittää satojen kotimaisten kirjailijoiden avoin kirje.
Avoimen kirjeen laatijoina ovat Katja Kallio, Laura Lindstedt, Riikka Pulkkinen, Pajtim Statovci ja Eeva Turunen. Kirjeen on allekirjoittanut yli 900 kirjailijaa, ja luku kasvaa.
Kirjailijoiden tekijänoikeustulot ovat romahtaneet sen jälkeen, kun kirjallisuuden suoratoistopalvelut rynnivät Suomeen vuonna 2016, kirjeessä todetaan. Kirjallisuuden suoratoistopalveluja ovat muun muassa Storytel ja BookBeat.
Kirjailija sai suoratoistopalveluissa myytävästä uusimmasta teoksestaan noin viidesosan painetun kirjan tekijänpalkkiosta vuonna 2022.
– Tulojen romahdus perustuu Kirjailijaliiton tutkimukseen muutaman vuoden takaa. Keskustelemme asiasta myös paljon kirjailijoiden kesken. Meillä on tulojen romahtamisesta kokemusta, kirjailija Laura Lindstedt sanoo.
Kirjailijoiden syyttävä sormi osoittaa suoratoistopalveluihin, ja ruotsalaisen Bonnier-mediakonsernin omistama BookBeat on yksi kirjailijoiden arvostelun kohteista. Se on luku- ja kuunteluaikapalvelujen markkinajohtaja Suomessa.
– On tietysti ikävää ottaa vastaan tällaisia väitteitä ja totta kai tulee sellainen tunne, että nyt täytyy ehdottomasti keskustella vielä enemmän ja vielä paremmin ja jakaa informaatiota asioista, BookBeatin kehitysjohtaja Sari Forsström sanoo.
BookBeatilla on hänen mukaansa yli 300 000 maksavaa asiakasta, jotka maksavat kirjoista keskimäärin 150 euroa vuodessa.
Yhtiö on tilittänyt Forsströmin mukaan suomalaisille kustantamoille yhteensä 130 miljoonaa euroa kirjojen ostoina sinä aikana, kun BookBeat on toiminut Suomessa. Palvelu julkaistiin Suomessa vuonna 2016.
– Rahaa todella liikkuu, mutta nyt meillä on aika erilaiset kuvat siitä, että kenelle se päätyy ja kenelle sen kuuluisikaan päätyä, Forsström sanoo.
Kirjalla kiinteä vähimmäishinta
Avoimen kirjeen kirjoittaneet kirjailijat ehdottavat, että yksi ratkaisu tilanteen korjaamiseksi olisi kirjalle säädettävä kiinteä vähimmäishinta. Sellainen on käytössä muun muassa Norjassa, jossa vähimmäishinta on voimassa 12 kuukautta sekä painetun että e- ja äänikirjan osalta.
Suomen Kustannusyhdistyksen toimitusjohtajan Sakari Laihon mukaan tie Norjan malliin olisi pitkä.
– Tässä puhutaan tällaisesta kiinteästä hinnoittelusta, joka on eräissä EU-maissa voimassa. Käsitykseni mukaan se ei ole nyt ikään kuin lainsäädännöllisesti mahdollista. On toinen kysymys, jos yksittäiset kustantamot tekevät sellaisia sopimuksia, Laiho sanoo.
Laiho viittaa EU:n kilpailulainsäädäntöön, johon Suomi sitoutui vuonna 1995. Se voi tulkinnasta riippuen olla este kiinteälle hinnalle.
Kirjailijat ehdottavat avoimessa kirjeessään kirjojen kiinteän vähimmäishinnan lisäksi kolmea korjausliikettä kirjailijan aseman kohentamiseksi.
Kirja-alan sopimuskäytäntöjä olisi päivitettävä vastaamaan digitaalista toimintaympäristöä sekä pakottavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kirjalle kaavailtu arvonlisäveron nosto 10:stä 14:sta prosenttiin olisi peruttava ja kirjallisuuden julkista tukea olisi vahvistettava.
Kirjailija Laura Lindstedt palaa äänikirjoista alkaneeseen alamäkeen.
– Kirjallisuuden paikka pitäisi ajatella uudestaan suoratoistossa. Emme vastusta äänikirjoja vaan tapaa, jolla niitä myydään. Emme saa niistä asianmukaista ja oikeasuhteista korvausta, Lindstedt toteaa.
Muokattu 3.10. klo 8.47. Päivitetty kirjeen allekirjoittaneiden määrä.
