Lahden asemanseudun tyhjien tonttien rakentaminen on edelleen jäissä.
Purkujen jäljiltä näky rautatieaseman pääovelta vasemmalle on varsin karu. Kivistä ja hiekkaista joutomaata on molemmin puolin matkakeskuksen ohi kulkevaa Mannerheiminkatua.
Tontit omistavat Lahden kaupunki ja kiinteistökehitysyhtiö Kinos Property Investments. Niiden mukaan menee vielä ainakin pari vuotta, ennen kuin alueen ilme kohentuu.
Kinos Property Investment omistaa vastapäätä matkakeskusta entisen oikeustalon tontin ja sen viereisen, entisen Vientikerman tehdastontin. Vanhat rakennukset on purettu tonteilta, ja jäljellä on monttu sekä muhkurainen rinne.
Kortteliin on kaavoitettu asuin- ja toimistorakentamista. Kinoksen toimitusjohtajan Arto Korhosen mukaan lähimpänä toteutusta on entiselle käräjäoikeuden paikalle suunniteltu toimistotalo. Kiinteistö on yhteishanke, jossa on mukana Kinoksen lisäksi urakoitsija ja sijoittajataho, suomalainen perheyhtiö.
– Hanke on hyvässä vaiheessa. Meillä on useita vuokralaisehdokkaita. Kun niitä on riittävä määrä, rakentaminen on mahdollista, Korhonen kertoo.
Hänen mukaansa Lahdessa on vähän tarjontaa täysin uusista toimistotiloista, joten kohde kiinnostaa työnantajia. Tilanne ei silti ole paras mahdollinen.
– Rakentamisen kustannukset ovat kasvaneet, mutta käyttäjien maksukyky ei.
Toimistotalon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2025.
Vientikerman tontille on suunniteltu neljää kerrostaloa, joista yhdelle on rakennuslupa, mutta hanke odottaa vielä parempia aikoja.
– Markkina ei ole tukenut asuntorakentamista, Korhonen toteaa.
Pysäköintitalo valtion avulla?
Rautatieaseman puolella katua komeilee rosoinen tiilimuuri, joka on jäänne vuosi sitten puretusta postitalosta. Purkutontin omistaa Lahden kaupunki.
Myös kaupungin suunnittelujohtaja Juha Helminen vetoaa asuinrakentamisen hyytymiseen.
– Se näkyy kaupunkikuvassakin, että on aiempaa enemmän kaavallisesti valmiita tontteja ja kortteleita, jotka eivät ole kuitenkaan lähteneet rakentumaan.
Kaupungin on tarkoitus rakentaa mailleen radan puolelle pysäköintitalo. Mannerheiminkadun varteen on kaavan mukaan mahdollista rakentaa hotelli, asuntoja ja liiketilaa, kuten ruokakauppa.
Kaupungin on mahdollista saada osa pysäköintitaloon tarvittavasta rahasta valtiolta niin kutsutun MAL-sopimuksen ansiosta. Helminen arvioi, että pysäköintitalo rakennetaan radanvarteen jäljellä olevien kolmen sopimusvuoden aikana.
Väliaikainen kaunistaminen ei kannata
Niin kauan kuin uudenkarheat rakennukset ovat vain havainnekuvia, näkymä asemalta on rujo. Omistajan eli Kinos Property Investmentsin toimitusjohtajan Arto Korhosen mukaan yhtiö tunnistaa ongelman.
– Nyt alue tavallaan markkinoi itseään vastaan, hän toteaa.
Kinos on etsinyt keinoa tontin ehostamiseksi, mutta esimerkiksi väliaikaiset viherratkaisut tulisivat isolla maapalalla käyttöikäänsä nähden niin kalliiksi, että rahat kannattaa mieluummin laittaa tulevaan rakennukseen.
– Olemme miettineet myös visuaalisesti mukavia aitausratkaisuja, mutta niissä on vaarana, että ne ovat parin päivän päästä töhritty.
Hankepäällikkö Riitta Niskanen Lahden kaupungilta toteaa niin ikään, ettei rautatieaseman naapuritontin maisemointiin tulla investoimaan. Tyhjää tonttia kehystävän Jaksonkadun varrelle on kuitenkin tasattu pysäköintialue, ja aluetta on peitetty hieman mainosseinällä.
– Odotamme, että pääsisimme toteuttamaan uutta korttelia nopeasti, joten joudumme miettimään, kannattaako maisemaan satsata rahaa. Kaupungilla on kovat säästöpaineet, joten tämä on vähän tasapainottelua, Niskanen toteaa.
Lahden suunnittelujohtaja Juha Helminen vitsailee rouhean julkikuvan olevan muotia. Radanvarren kehittäminen on kuitenkin kaupungin todellinen tavoite.
– Toivottavasti Lahdessa kävijätkin näkevät, että maailma muuttuu ja kehittyy. On osa kehitystä, että jonkin aikaa on keskeneräisiä osa-alueita, mutta uskomme vahvasti, että asemanseutu on yksi meidän nopeimmin kehittyvistä tulevaisuuden alueistamme, Helminen muistuttaa.