Valta vaihtuu vasemmistoliitossa tulevana lauantaina.
Puheenjohtajan paikasta kisaa kolme ehdokasta. Valinnasta järjestetty neuvoa-antava jäsenäänestys päättyy tänään. Lopullisen valinnan tekee puoluevaltuusto.
Vasemmistoliiton tuleva puheenjohtaja ottaa puolueen luotsattavakseen vaativassa paikassa: Miten säilyttää edes osa Li Anderssonin imussa saadusta kannatuksesta?
Myös puolueen eduskuntaryhmää on rukattu eurovaalien jälkeen uuteen uskoon. Sanavalmiina pidetyn Anderssonin lisäksi europarlamenttiin siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Jussi Saramo sekä pitkäaikainen kansanedustaja, entinen meppi Merja Kyllönen.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat ensimmäisen kauden kansanedustajat Minja Koskela ja Laura Meriluoto sekä aluevaltuutettu Gashaw Bibani.
Yksi heistä on puolueen seuraava puheenjohtaja.
Gashaw Bibani
Gashaw Bibani lähti puheenjohtajakisaan valtakunnanpolitiikan ulkopuolelta. Aluepäättäjä Bibanin mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoastaan haitta.
– Voi sanoa, että graniittipylväät eivät ole vielä sokaisseet minua eli se saattaa olla jopa etu. Toisaalta tietysti se edellyttää minulta sitä, että olen hyvin aktiivinen esimerkiksi eduskuntaryhmän suuntaan, hän toteaa.
Puheenjohtajakisassa hän on painottanut etenkin solidaarisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, maahanmuuttoon ja kestävään talouteen liittyviä teemoja.
Vantaalla lapsensa ja avopuolisonsa kanssa asuvan Bibanin mukaan hän erottuu muista ehdokkaista etenkin taustansa vuoksi. Hän saapui lapsena pakolaisena Suomeen, ja kokee tämän antaneen asioihin laajempaa näkökulmaa.
– Myös aktivistitaustani antaa paljon esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä ja kansainvälisen solidaarisuuden teemoissa, hän arvioi viitaten pitkäaikaiseen toimintaansa kurdiaktivismin parissa.
Bibanin mukaan kuka tahansa puheenjohtajaehdokkaista on hyvä valinta. Bibani kuitenkin katsoo, että nyt on korkea aika sille, että uussuomalainen voisi nousta eduskuntapuolueen johtoon.
– Ajattelen, että se on tärkeä viesti Suomen monimuotoiselle väestölle, että myös näissä poliittisesti merkittävissä paikoissa meillä voi olla oma ääni. Vasemmistoliitto on hyvin moniääninen. Se, että tämä näkyy myös päätöksenteossa ja puolueen toiminnassa on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa rasismi rehottaa eduskunnassakin, Bibani painottaa.
Vasemmistoliitto voisi olla nykyistä ärhäkämpi kannanotoissaan kansainvälisiin kysymyksiin kuten esimerkiksi kaupankäyntiin autoritääristen valtioiden kanssa, Bibani katsoo. Tällä hän viittaa muun muassa Israelin asekauppoihin.
– Vasemmistoliitolla on varaa ottaa entistäkin tiukempi kanta ja olla vastavoimana tälle hyvin tuhoisalle politiikalle.
Minja Koskela
Minja Koskelan on veikkailtu olevan puheenjohtajakisassa vahvoilla. Ensimmäisen kauden kansanedustaja mainitsee vahvuudekseen korkean motivaation ja tiimipelitaidot.
– Puolueen puheenjohtajan tehtävä on edistää asioita, joista jäsenet ovat yhdessä linjanneet. Ei siis voi olla mikään yksinäinen susi. Lisäksi olen asioihin intohimoisesti suhtautuva ihminen, joka ei pelkää poliittisilla areenoilla käytävää, tiukkaakin keskustelua. Olen omimmillani paineen alla, Koskela kuvaa.
Helsinkiläistä Koskelaa on kuvattu mediassa jopa ”punavihreän kuplan täydelliseksi edustajaksi”. Herääkin kysymys, miten hän onnistuu houkuttelemaan taakseen myös vasemmistoliittolaiset maakuntien duunarimiehet.
Koskela painottaa tekevänsä politiikkaa asiasisällöt edellä ja puhuneensa eduskunnassa paljon esimerkiksi ay-liikkeestä ja talouspolitiikasta.
– Asioista puhuminen on minun vahvuuteni, ja siten teen jatkossakin politiikkaa. Sille, mitä leimoja minuun laitetaan, en mahda yhtään mitään.
Koskelan mukaan hänen heikot kohtansa liittyvät ajankäyttöön. Koskela on kertonut harkinneensa puheenjohtajakisaan lähtöä pitkään etenkin perhesyistä. Hänellä on pieni lapsi. Koskela tapailee kansanedustaja Timo Furuholmia (vas.).
Koskela katsoo, ettei kukaan tule puheenjohtajan tehtävään valmiina, vaan siihen kasvetaan.
– Aina kysytään, pelottavatko Lin suuret saappaat, ja kyllä se varmasti kaikkia mietityttää. Uskon kuitenkin siihen, että niiden suurien saappaiden viereen pitää laittaa vain omat lenkkarit, vetää ne jalkaan ja ruveta töihin, Koskela sanoo.
Laura Meriluoto
Kuopiolaista Laura Meriluotoa on pidetty puheenjohtajakisassa etenkin alueiden äänenä. Ensimmäistä kauttaan kansanedustajana toimiva Meriluoto listaa keskeisiksi vaaliteemoikseen vasemmistoliiton vahvistamisen ja kannatuspohjan laajentamisen.
Erityisinä vahvuuksinaan kisassa Meriluoto pitää yhteistyökykyisyyttä, työteliäisyyttä ja taustaa järjestötyössä.
– Punavihreät arvot tulevat selkäytimestä. Olen valmis tähän hommaan, Meriluoto sanoo.
Kuopiossa avopuolisonsa kanssa asuva Meriluoto on kertonut lapsuuden kotipaikan Kuusankosken paperi- ja sellutehtaiden vaikuttaneen merkittävästi hänen aatemaailmaansa.
Meriluoto on kuitenkin vakuuttunut, että myös hänen johtamanaan vasemmistoliitto onnistuu pitämään kiinni nuorten kaupunkilaisten äänistä.
Meriluodon mukaan se ei ole vain puheenjohtajasta kiinni.
– Meidän pitää puolueena pystyä viestimään meidän arvoista ja siitä, että olemme koko Suomen puolue ja meille mahtuu monenlaisia ihmisiä mukaan. Ja että me myös pidämme sinnikkäästi työntekijöiden puolta, niin eduskunnassa kuin paikallistasolla, hän painottaa.
Kisa ei ehkä sittenkään läpihuutojuttu
Lähihistoriassa vasemmistoliitosta puhuttiin vielä auringonlaskun puolueena, jossa niin puolueen poliitikkojen kuin kannattajien keski-ikä oli korkea. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tapahtuneen muodonmuutoksen myötä, puolue loi nahkansa uudestaan. Nyt kaikki vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat ovat 30–40-vuotiaita naisia.
Li Anderssonin henkilökohtainen kannatus oli viime eurovaaleissa neljä viidesosaa koko puolueen äänipotista. Andersson veikin imussaan puolueen historialliseen vaalivoittoon, kun puolueen kannatus kipusi 17,3 prosenttiin.
Edellinen kannatusennätys on vuoden 1992 kuntavaaleista, kun reilut kaksi vuotta aikaisemmin perustettu puolue sai 11,7 prosenttia äänistä.
Puoluevaltuusto valitsee puheenjohtajan kokouksessaan 19. lokakuuta. Päätös nojaa neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen, joka päättyy tänään.
Vasemmistoliiton mukaan sillä on tällä hetkellä noin 13 800 jäsentä. Vaalin voittaa ehdokas, joka saa yli puolet äänistä.
Se, kenen ehdokkaan taakse äänestäjät kallistuvat, on kysymysmerkki.
Ennakkosuosikin viittaa sovitettiin ensin Koskelan harteille sen jälkeen kun muut kärkiehdokkaina pidetyt luopuivat kisasta. Koskelan nimi nousi esiin muun muassa Ylen vasemmistoliiton vaikuttajille tekemässä kyselyssä.
Taistelusta voi kuitenkin tulla ennakoitua tiukempi, koska Koskelalle ilmaantui varteenotettava haastaja niin sanotusti ”Kehä kolmosen ulkopuolelta” eli kuopiolainen Meriluoto.
Vantaan ja Keravan aluepäättäjä Bibani ei ole juuri ennakkokyselyissä loistanut. Hänen vaalikampanjaansa on varjostanut myös vuosien takainen hänen silloiseen yritystoimintaansa liittynyt talousrikostuomio. Rikos tapahtui yli kymmenen vuotta sitten.
Vaikka Koskela ja Meriluoto ovat molemmat ensimmäisen kauden kansanedustajia, Koskela on heistä valtakunnallisesti tunnetumpi.
Koskela ei kuitenkaan näyttäydy ennakkosuosikkina ainakaan puolueen piirien johtajille ja puoluevaltuutetuille kisan aikana teetetyissä kyselyissä.
Uutissuomalaisen puoluevaltuutetuille tekemän kyselyn mukaan Meriluoto olisi merkittävästi Koskelaa tai Bibania suositumpi puheenjohtajavalinta.
Meriluotoa parhaana puheenjohtajaehdokkaana piti 56 prosenttia vastanneista puoluevaltuutetuista, Koskelaa vain joka kolmas. Bibania kannatti vastaajista reilu kymmenes. Kyselyyn vastaisi vain hieman yli puolet puoluevaltuutetuista.
Alun perin Anderssonin kolmivuotisen kauden olisi pitänyt kestää ensi vuoden puoluekokoukseen saakka, joten puheenjohtaja valitaan nyt pätkäkaudelle.
Ensi vuoden puoluekokouksessa jaossa ovat puheenjohtajapestin lisäksi myös varapuheenjohtajien paikat.
Kuka Anderssonin manttelinperijäksi nouseekaan, hänen ensimmäinen tulikokeensa ovat ensi keväänä koittavat kunta- ja aluevaalit. Kuntavaaleissa 2021 puolue ylsi 7,9 prosentin kannatukseen ja aluevaaleissa 2022 kannatus kipusi kahdeksaan prosenttiin.
Vaaliuurnilla mitataan kuinka paljon ”Li-ilmiön” sulaminen rokottaa puolueen kannatusta ja vaaditaanko pätkäpuheenjohtajan päätä vadille jo seuraavassa puoluekokouksessa.