Happamat sulfaattimaat ovat vaikea ympäristöhaaste erityisesti Suomen rannikolla.
Nämä tuhansia vuosia sitten syntyneet rikkipitoiset kerrostumat ovat maan kohotessa nousseet kuivalle maalle.
Ne aiheuttavat korroosioriskin talojen perustuksille ja muille rakenteille.
Riski on suuri myös vesistölle ja pohjavesille. Happamuus vahingoittaa vesieliöitä, varsinkin jos veden pH laskee alle 5,5:n.
Uusi haaste ilmastonmuutoksesta
Sulfaattimaiden haittojen ehkäisyyn laadittiin Suomessa ensimmäinen strategia 2011.
Sen tuloksia on seurattu, mutta vuonna 2022 todettiin, että tarvitaan uusi strategia, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio Etelä-Pohjanmaan elystä.
Tarvetta päivitykselle on. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivat kaudet ja niiden jälkeiset rankkasateet saattavat liuottaa maaperästä esiin happamuutta.
Maankäyttö on myös vuosien kuluessa muuttunut ja se lisää happamuuteen liittyviä haasteita. Uudessa strategiassa nousee esiin myös kallioperän mustaliuske, joka aiheuttaa happamien sulfaattimaiden tyyppisiä ongelmia.
Strategia valmistuu vuodenvaihteessa.
Haittoja ei voi kokonaan estää
Vaikka happamien sulfaattimaiden ongelmat tiedostetaan, niitä ei pystytä estämään täysin, toteaa Eeva Nuotio.
Tuhansia vuosia sitten syntynyt rikkipitoinen maa-aines joutuu hapen kanssa tekemisiin, kun maata kaivetaan, ojitetaan ja kuivatetaan esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa tai vaikka rakennettaessa.
– Aina joudutaan kuivattamaan maata tai kaivamaan ojia alueilla, joissa on haitallista toimia näin. Silloin pitäisi valita mahdollisimman sopivat keinot niin, ettei kajota rikkipitoiseen kerrostumaan, eikä pohjaveden pinta laske liikaa, toteaa Nuotio.
Hän painottaa, että maankäytön suunnittelu on avainasemassa.
Esimerkiksi sulfaattimaille rakennettaessa vaaditaan erityistoimia. Teräsrakenteiden on oltava korroosionkestäviä, muuten ne ruostuvat.
Pelloilla taas pohjaveden pinta on syytä pitää tarpeeksi korkealla esimerkiksi säätösalaojilla, säätökastelulla ja uomien pohjapadoilla.