Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Pori, Kouvola ja Mikkeli ovat jättäneet valtiovarainministerille ja kuntaministerille kannanoton, jossa ne vaativat nykyiseen valtionosuusjärjestelmään sisältyvien sote-siirtoerien poistamista.
Kaupungit esittävät, että nämä erät eivät sovi kuntien uuteen valtionosuusjärjestelmään, joka on syntynyt hyvinvointialueuudistuksen myötä.
Kuntien mukaan nykyinen järjestelmä on muuttunut sattumanvaraiseksi ja epätasa-arvoiseksi, koska siirtoerät perustuvat vain kahden vuoden, 2021–2022, tilanteeseen. Ajanjakso sisälsi kertaluonteisia ja ennakoimattomia eriä, jotka ovat johtaneet merkittäviin kuntakohtaisiin eriarvoisuuksiin.
Esimerkkinä mainitaan kaksi Keski-Suomessa sijaitsevaa naapurikuntaa, jotka ovat saaneet täysin vastakkaiset sote-erät, vaikka niiden olosuhteet ovat muuten samanlaiset. Toinen kunta saa lähes 1 000 euroa asukasta kohden lisärahoitusta, kun taas toiselta leikataan saman verran. Sote-erät ovat johtaneet monessa kunnassa negatiiviseen peruspalvelujen valtionosuuteen, kun niitä tarkastellaan ilman verotulotasausta.
Kuntien kokema ongelma ei ratkea, vaikka valtionosuuksien määrä näyttäisi kasvavan vuonna 2025. Näennäinen kasvu johtuu TE-palveluiden rahoituksesta, joka ei kata siirtyviä kustannuksia monissa kunnissa.
Korona ja taloushaasteet värittäneet tilannetta
Kaupungit korostavat, että sote-eristä kärsivät erityisesti ne kunnat, jotka ovat panostaneet merkittävästi sote-palveluihin tarkastelujaksolla. Koronapandemian aiheuttamat hoitojonot ja sairaanhoitopiirien taloushaasteet ovat vääristäneet tilannetta.
Kunnat eivät ole voineet vaikuttaa näihin kustannuksiin, ja erityisesti erikoissairaanhoidon tarpeiden vaihtelu on ollut ennalta-arvaamatonta.
Valtionosuusjärjestelmän ongelmien vuoksi kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttejaan ja leikkaamaan palveluitaan. Kasvatuksen ja opetuksen palvelut ovat kuntien suurimpia palveluja. Näin ollen lapsiin ja nuoriin kohdistuvilta leikkauksilta on vaikea välttyä alijäämien kattamiseksi. Tämä on ongelmallista, kun palvelutarve kasvaa ja kustannukset kohoavat.
Kaupungit painottavat, että kaupunkiseutujen kehitys edellyttää riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta. Valtionosuusjärjestelmän on perustuttava kuntien nykyisiin tehtäviin, ja sote-uudistuksen tasauserien poistaminen tulee olla osa uudistusta.