Ehdottomaan vankeuteen tuomittujen 15–17-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Nousu on ollut koronavuosien jälkeen jyrkkä.
Viime vuonna 62 alaikäistä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen. Suurin osa heistä on nuoria poikia, jotka suorittavat tuomionsa Helsingissä, Vantaalla ja Turussa.
Hämeenlinnassa on varattu kaksi paikkaa tytöille, joita on edelleen harvoin vankilassa.
Ouluun ja Vantaalle suunnitellaan uusia paikkoja alaikäisille pojille, Ouluun myös tytöille. Paikkoja tarvitaan nopeasti lisää, kertoo Helsingin vankilan apulaisjohtaja Maaret Lundahl.
– Vielä 2000-luvun alussa alaikäiset vangit olivat yksittäistapauksia. Nyt olemme tilanteessa, jossa heillä on omat osastot, jotka nekin ovat melko täynnä.
Nuoret saattavat olla selleissä, joissa pidettiin aiemmin aikuisia
Kun alaikäinen joutuu Suomessa vankilaan, hän on tehnyt vakavan, esimerkiksi törkeän rikoksen. Monet näistä rikoksista kohdistuvat henkeen ja terveyteen, ja ehdottomia tuomioita annetaan myös ryöstöistä.
Poliisin mukaan nuorten väkivalta- ja erityisesti ryöstörikollisuus on yleistynyt huolestuttavalla tavalla viime vuosina. Nuoret käyttävät aiempaa enemmän huumeita, ja myös nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet.
Osa vankiloissa olevista alaikäisistä on tutkintavankeina, kun taas osa suorittaa jo varsinaista rangaistustaan.
Koska paikat ovat täynnä, alaikäiset voivat joutua jonottamaan tutkintavankien puolella ennen kuin pääsevät varsinaiselle vankeusrangaistusosastolle.
Alaikäiset vangit pidetään vankiloissa erillään täysi-ikäisistä. Muutoin alaikäisten tilat eivät juuri eroa aikuisten tiloista. Esimerkiksi Helsingin vankilassa nuorten tilat olivat aiemmin aikuisten käytössä.
– Osastoihin ei ole pystytty tekemään merkittäviä muutoksia, Lundahl kertoo.
Kaikki nuoret eivät tule toimeen keskenään
Jokaiselle nuorelle laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma. Käytännössä suunnitelma voi sisältää esimerkiksi vankeusaikaista päihde- tai väkivaltatyöskentelyä sekä koulunkäynnin ja ammatillisten valmiuksien parantamista. Arjen taitojen harjoitteluun voi kuulua yhdessä ja ohjatusti tapahtuvaa ruoanlaittoa.
Aamu alkaa jo ennen kahdeksaa. Aamupalan jälkeen nuoret vangit osallistuvat ensin koulunkäyntiin. Muita lakisääteisiä ohjelmia ovat esimerkiksi ruokailut ja ulkoilut. Nuoret voivat myös käydä kirjastossa ja harrastaa liikuntaa.
Osastolla on yhteisiä tiloja, kuten keittiö. Jokaisella alaikäisellä on oma selli, jossa on sänky, pöytä, wc-tilat ja televisio. Heillä on yleensä myös mahdollisuus tavata toisiaan.
Lähtökohtaisesti alaikäiset vangit tulevat keskenään toimeen. On kuitenkin yksittäisiä tapauksia, joissa he tuntevat toisensa entuudestaan ja ristiriitoja on voinut syntyä jo ennen vankila-aikaa.
Lisäpaikkojen tarve johtuu siis myös siitä, että vankeja joudutaan sijoittamaan eri vankiloihin ja osastoille aiempien riitojen vuoksi.
– Pyrimme välttämään tilanteet, jotka voivat kärjistyä vankeusaikana. Tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisimman turvallinen ja kuntouttava vankeusaika.
Osa nuorista onnistuu ensimmäisen vankilakauden jälkeen muuttamaan elämänsä suuntaa eikä palaa enää koskaan vankilaan. Osa jatkaa rikoksia vapauduttuaan ja he saattavat palautua vankilaan nopeastikin.
– Nivelvaiheet, kuten vankilasta siviiliin ja ehdonalaiseen vapauteen siirtyminen, tulisi järjestää mutkattomasti. Tärkeintä on, että vapautuvan vangin tuki ei katkea missään vaiheessa, Lundahl sanoo.
