Voiko salama iskeä kahdesti samaan paikkaan?
Carolinassa kymmenen vuoden ajan hyvää työtä tehnyt pitkän linjan NHL-seurajohtaja Don Waddell, 66, siirtyi kesällä Columbus Blue Jacketsin urheilupuolen pomoksi jatkamaan Jarmo Kekäläisen tekemää työtä.
Detroitissa syntynyt pitkän linjan kiekkomies ei arvannut, mitä tuleman piti heti alkumetreillä.
Ei arvannut kukaan.
Koko jääkiekkomaailma järkyttyi elokuun lopulla kuultuaan Columbuksen jenkkitähti Johnny Gaudreaun menehtyneen yhdessä veljensä Matthew'n kanssa auto-onnettomuudessa. Rattijuopumuksesta epäilty kuski ajoi polkupyörillä liikenteessä olleiden veljesten päälle New Jerseyssä.
Ennen kuin Waddell oli ehtinyt kunnolla aloittaa töitään uudessa seurassa, käsillä oli karmiva tragedia. Eikä Waddell ollut tilanteessa ensimmäistä kertaa.
Syksyllä 2003 Waddell toimi Atlantan GM:nä, kun hyökkääjä Dany Heatley ajoi 130 kilometrin vauhdilla autonsa seinään halkaisten sen. Alkoholiakin – alle sallitun rajan tosin – nauttinut Heatley loukkaantui itse vakavasti, mutta kyydissä ollut joukkuekaveri Dan Snyder kuoli muutamaa päivää myöhemmin saamiinsa vammoihin.
Heatley vältti vankilan ainakin osin, koska menehtyneen pelaajan vanhemmat toivoivat niin – yksi elämä oli menetetty, ei ollut tarvetta menettää toista. Nämä eivät katkeroituneet, vaan tukivat Heatleya.
Kun uutiset menneenä kesänä kiirivät Dan Snyderin vanhempien korviin, nämä ottivat ensimmäisenä yhteyttä Don Waddelliin.
– Kun heräsin ja näin uutiset, meni minuutti ja ajattelin, että taas osui Donin joukkueelle. Tiesin, että hän oli siirtynyt Columbukseen. Tällaisina tunteikkaina hetkinä on tärkeää saada tukea ja rakkautta jostakin, Graham Snyder totesi taannoin The Athleticin haastattelussa.
Isä-Snyder tietää kokemuksesta, miten Columbus surun kanssa pärjää.
– Millä me selvisimme ja mitä nytkin tapahtuu, on se, miten Columbus ja koko jääkiekkomaailma tulee tällaislla hetkillä yhteen. Kiekkoyhteisö on niin yhtenäinen tällaisina hetkinä. Tämän avulla Columbuskin selviää, muiden tuella.
Waddell on samoilla linjoilla.
– Jokainen suree tavallaan. Et voi odottaa, että ihmiset selviävät tällaisesta yksin. Pelaajayhdistykseltä on tullut erinomainen tuki. Sieltä on saatu useita ammattilaisia tueksi.
”Emme yritä haudata tunteitamme”
Ja vielä kahdesti samaan paikkaan osuvasta salamasta. Jos oli Waddell kokenut vastaavan tragedian aiemmin, samaa voi sanoa Columbuksesta seurana. Vain kolmea vuotta aiemmin Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä, heinäkuun neljäntenä, latvialaismaalivahti Matiss Kivlenieks, 25, menehtyi ilotuliteonnettomuuden seurauksena.
Hyvä, jos vanhatkaan arvet ovat umpeutuneet, kun monille seurassa raavittiin uusia.
– Nämä ovat asioita, jotka eivät vain taianomaisesti katoa itsestään. Kannamme niitä mukanamme. Emme yritä haudata tunteitamme, vaan tämä on meille nyt uusi todellisuus. Kausi alkaa nyt, mutta näitä tunteita kannamme vielä pitkään mukanamme, Waddell totesi.
Paljon kokeneen seurajohtajan ohje on ottaa kiinni arjesta.
– Meidän pitää pelata jääkiekkoa. Emme unohda Johnnya tai hänen perhettään, mutta kaikki tietävät, että Johnny haluaisi tämän joukkueen pelaavan. Hänen leskensäkin (Meredith Gaudreau) puhui tästä hautajaisissa ja kaikki ovat nyt ajatuksen takana.
– Tuleeko matkallemme synkkiä päiviä? En yllättyisi niistä. On seurajohdon ja valmennuksen tehtävä olla tilanteen päällä ja auttaa, Waddell totesi.
Gaudreau kulkee mukana
Sekä Columbus että muut NHL-seurat kunnioittavat veljesten muistoa monin tavoin. Kaikki NHL-seurat ovat laittaneet kypäriinsä tarran pelaajien kunniaksi. Sukunimen mukaan laitetun kirjaimen (G) molemmin puolin ovat veljesten pelinumerot 13 ja 21.
Columbus käyttää niin ikään kypärätarraa, minkä lisäksi sen koti- sekä vieraspaitaan ommeltiin numeroa 13 kantava merkki.
Alkuviikon ensimmäisen kotiottelun perinteiset juhlallisuudet seura korvaa tilaisuudella, jossa kunnioitetaan veljesten muistoa ja esimerkiksi jokaiselle katsojalle jaetaan pelipaidasta löytyvä, Johnny Gaudreaun numeroa kantava muistomerkki.
Joukkueen pukuhuoneessa Gaudreaulla on edelleen oma paikkansa, kuten tulee olemaan myös vierasmatkoilla, joista jokaiselle mukaan otetaan myös edesmenneen tähtipelaajan pelipaita.
Eikä seura haluaa unohtaa huumoriakaan.
– Haluamme pitää hänen muistoaan yllä. Hänen paikka pukuhuoneessa säilyy. Kerromme tarinoita, muistelemme, nauramme. Hän tulee olemaan meidän mukanamme, tuore päävalmentaja Dean Evason sanoi The Athleticille.
– Kun teimme pelitapavideoita harjoitusleirille, joku kysyi, pitäisikö Johnny ottaa niistä pois. Totesimme, ettei missään tapauksessa. Johnny opettaa hyvässä ja pahassa. Jos hän ei takakarvannut, me näytämme sen, Evason nauroi.
Surusta voimaa
Kaiken surun keskellä elämä jatkuu, kunhan yhteisö muistaa tukea toisiaan. Siitä pitkään seuraa läheltä seurannut The Atlheticin toimittaja Aaron Portzline antaa seuralle täyden tunnustuksen.
– Seura on kunnioittanut pelaajan muistoa kauniilla ja kunnioitettavalla tavalla ja vielä niin, että pelaajat ovat kyenneet löytämään ilon toisistaan ja tarkoituksen jääkiekon pelaamiselle. Tietenkin matkalla on ollut paljon vaikeita hetkiä ja todella paljon kyyneleitä, mutta he selviävät. Seuralle kaikki kunnia asian hoidosta, Portzline sanoo Yle Urheilulle.
Lauantaina joukkue otti kauden ensimmäisen voittonsa Coloradon vieraana. Joukkueen itsensä jakaman parhaan pelaajan palkintona toimi aasinhattu, jota kantoi televisiohaasattelussa edesmenneen Gaudreaun hyvä ystävä ja vanha joukkuetoveri jo Calgaryn ajoilta, Sean Monahan.
– Jos tunsit Johnnyn, hän kutsui sinua aasiksi luultavasti tuhansia kertoja. Tämä hattu on hänelle, se saa meidät hymyilemään. Hän luultavasti katsoo alas minuun juuri nyt nauraen, Monahan totesi.
Ehkä joukkue kääntää surun suureksi voimavaraksi ollakseen yhtenäisempi ja enemmän kuin osiensa summa.