”Lippuun sisältyy tarjoilut, mietoa juomaa ja kolme shottia.” Muun muassa näin opiskelijajärjestöt mainostavat alkoholillisia tapahtumiaan. Monet tapahtumista ovat kuitenkin laittomia.
Erilaisia opiskelijatapahtumia on järjestetty samalla kaavalla vuosikymmeniä. Niitä järjestävät opiskelijat eivät sen takia välttämättä tiedä, että ne voivat rikkoa alkoholilakia.
Suosittuja opiskelijatapahtumia ovat muun muassa sitsit, joissa syödään, juodaan, lauletaan ja seurataan ohjelmaa toastmastereiden tai seremoniamestareiden johdolla. Opiskelijajärjestöt järjestävät sitsejä yleensä anniskeluravintoloissa, vuokratiloissa tai esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen iltakäyttötiloissa.
Tavallisesti järjestöt myyvät sitseille pääsylippuja, joihin sisältyy ruokaa ja oman valinnan mukaan joko alkoholillista tai alkoholitonta juotavaa. Alkoholilaki kuitenkin kieltää alkoholin tarjoamisen pääsymaksua vastaan, mikä tekee toiminnasta lainvastaista. Sama pätee moniin muihin opiskelijatapahtumiin, joissa on tarjolla alkoholia.
Yle on käynyt juttua varten läpi useiden opiskelijajärjestöjen somemainoksia. Yle pyysi myös haastattelua kymmeneltä Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöltä. Järjestöt kieltäytyivät antamasta haastattelua aiheesta.
Vaatii anniskeluluvan
Alkoholilain mukaan yli 2,8 prosenttia alkoholia sisältävän alkoholijuoman tarjoaminen pääsymaksua vastaan vaatii anniskeluluvan. Opiskelijajärjestöillä sellaista ei yleensä ole.
Jotta alkoholin tarjoaminen tapahtumassa olisi laillista, tulisi järjestön hankkia sitä varten joko määräaikainen anniskelulupa tai poistaa pääsymaksu.
Halvimmillaan aluehallintovirastosta haettava määräaikainen anniskelulupa maksaa 950 euroa. Lisäksi luvan hakijalta edellytetään tiettyjen kriteerien täyttämistä. Lupa on voimassa enintään 30 vuorokautta.
– Onhan se aika kallis. Ymmärrän kyllä, että on kiusaus toimia vähän harmaalla alueella, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston elinkeinovalvonnan yksikön päällikkö Jarmo Ruusu.
Miksi opiskelijat järjestävät laittomia tapahtumia? Katso alla olevalta videolta, mitä opiskelijat itse arvelevat syyksi.
Ongelmia liittyy myös anniskeluravintoloissa järjestettäviin tapahtumiin.
Jos opiskelijajärjestö järjestää siellä esimerkiksi sitsit, se ostaa alkoholin tyypillisesti pakettina ravintolalta sen jälkeen, kun se on myynyt tapahtumaan juomapaketin sisältäviä lippuja.
Ongelma on kuluttajan ja ravintolan välikätenä toimiminen. Alkoholilaki kieltää ostamasta ravintolalta alkoholia sisältävän paketin ja myymästä sen edelleen.
Vastuu järjestäjällä
Alkoholijuomien anniskelua ja markkinointia valvovat aluehallintovirastot. Niiden valvontaa ohjaa Valvira. Poliisi valvoo alkoholilain säännösten vastaista toimintaa niiden toimijoiden osalta, joilla ei ole anniskelulupaa.
Ylikomisario Markus Taskinen Itä-Suomen poliisista kertoo, ettei alkoholilain noudattaminen opiskelijatapahtumissa ole poliisin aktiivisen valvonnan kohde.
– Poliisi joutuu priorisoimaan tehtäviään. Valvontaa tehdään niin, että saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavuutta, Taskinen sanoo.
Alkoholilain luvaton myynti, välittäminen ja luovuttaminen on rikoslaissa rangaistavaa. Alkoholirikoksesta voidaan tuomita enimmillään sakkoon tai vankeuteen. Taskisen tiedossa ei ole, että opiskelijatapahtumista olisi kirjattu alkoholirikoksia.
Taskinen muistuttaa, että vastuu tapahtumien lainmukaisuudesta on aina järjestäjällä.
– Jos järjestää tapahtumaa, tulee riittävästi perehtyä siihen, mitä säännöksiä siihen liittyy.
Taskisen mukaan parhaat keinot varmistaa, että toiminta on alkoholilain mukaista, on ohjeistaa jokaista tuomaan omat juomansa tapahtumaan tai järjestää tapahtuma ravintolassa, josta jokainen voi ostaa juotavansa itse.
Edunvalvontajärjestöt: lakia noudatettava
Yle kysyi Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitolta (SAMOK), ovatko he tienneet, että opiskelijajärjestöt rikkovat osassa tapahtumistaan alkoholilakia. SYL ja SAMOK ovat korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestöjä.
SYLin pääsihteeri Roope Tukia kertoo, ettei asia ole ollut heidän tiedossaan. SAMOKin hallituksen jäsen Asta Nieminen puolestaan sanoo, että SAMOK on kuluvan syksyn aikana saanut tietoonsa yhden tapauksen, joissa ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestö on toiminut alkoholilain vastaisesti.
Sekä Tukia että Nieminen korostavat, että opiskelijajärjestöt ovat itsenäisiä toimijoita, ja ne vastaavat itse tapahtumistaan. Lakia on kuitenkin heidän mielestään noudatettava.
– Vaikka perinteet ovat pitkät, meidän mielestä toimintaa on lähdettävä muuttamaan siihen suuntaan, että asiat hoidetaan laillisin keinoin, Nieminen sanoo.
Molemmat painottavat, että tietoa alkoholilainsäädännöstä voidaan lisätä koulutusten avulla. Ylioppilas- ja opiskelijakunnilla on tässä roolinsa.
– Myös valvovien viranomaisten aktiivisuus kouluttamisessa ja yhteistyössä olisi todella todella hieno asia, Tukia lisää.
Tukia uskoo, että moni opiskelijatapahtumia järjestävä ei tunne lakia tarpeeksi hyvin. Moni järjestöaktiivi voi olla alle parikymppinen, juuri yliopiston aloittanut nuori.
– Ehkä lain kiemurat eivät ole tuttuja siinä vaiheessa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.