Hallituksessa valmistellaan Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten tarkempaa seulontaa. Pakolaisten kohdentamisesta päätettiin jo hallitusneuvotteluissa puolitoista vuotta sitten, mutta silloin ei linjattu, miten se tehdään.
Hallitusneuvotteluissa päätettiin myös laskea kiintiöpakolaisten määrä 500:aan. Vuonna 2023 kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen 1 050, vuonna 2022 jopa 1 500.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että sisäministerit (ensin perussuomalaisten Mari Rantanen, sitten perussuomalaisten Lulu Ranne) ovat ohjeistaneet virkamiehiä valmistelemaan ensi vuoden pakolaiskiintiön kohdentamista muslimien sijasta kristittyihin. Kohdentamista suunnitellaan myös alueellisemmaksi: kiintiöpakolaisia otettaisiin enemmän esimerkiksi Venezuelasta, eikä enää Afganistanista.
Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
Tähän asti Suomi on toiminut lähestulkoon joka vuosi niin, että se on ottanut vastaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia.
Jos pakolaisia ryhdytään valikoimaan tarkemmin, se tarkoittaisi sitä, että vanha toimintamalli lentäisi ainakin jossain määrin romukoppaan.
Oppositio, järjestöt ja viranomainen ovat älähtäneet kohdentamisesta
Tällä viikolla yhdenvertaisuusvaltuutettu puuttui kohdentamisen valmisteluun.
Se vaati saada tietää valmistelevilta ministeriöiltä asiasta lisää, sillä jos kohdentaminen toteutuu suunnitellun mukaisesti, syntyy asiassa perustuslain ja yhdenvertaisuuslain perusteella olettama lainvastaisesta syrjinnästä uskonnon perusteella, yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedotteessa sanotaan.
Kohdentaminen puhuttaa myös eduskunnassa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo teki kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaati saada tietää ovatko hallitus tai ministeriöt linjaamassa siitä, että kiintiöpakolaisia valittaessa tehtäisiin valintaa sukupuolen tai uskonnon perusteella ja millaista kohdentamispäätöstä Suomi on esittänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle.
Pakolaiskiintiöstä päätetään eduskunnassa samalla, kun se hyväksyy seuraavan vuoden talousarvion joulukuussa.
Päätöstä kohdentamisesta ei siis ole vielä tehty, mutta määrä on tiedossa: Suomi vastaanottaa 500 kiintiöpakolaista.
Aiemmin on toimittu niin, että UNHCR on ehdottanut Suomelle kiintiöpakolaisiksi heidän jo haastattelemiaan ja valikoimiaan pakolaisia. Suomi on tehnyt valintansa etukäteen valikoidusta ryhmästä ilman etunojassa tehtyä korvamerkitsemistä.
– Kun kiintiöpakolaisuutta ajatellaan humanitaarisen suojelun kautta, on valtavan arvokasta että olemme keskittyneet siihen, keillä on suurin tarve sijoittua, Suomen pakolaisapu ry:n toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.
Poissulkeminen uskonnon takia on hänestä jo humanitäärisen työn periaatteiden vastaista.
– Humanitääriseen työhön kuuluu periaate, että ketään ei jätetä.
Lehtisen mukaan kiintiön kohdentaminen lähettää jo Suomessa oleville maahanmuuttajille huonoa viestiä.
– Suomessa on maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet humanitäärisen tarpeen kautta, työperäisinä maahanmuuttajina, opiskelemaan tai ihan muista syistä. Totta kai tällaisella kohdentamispäätöksellä lähetetään signaalia, kuka on Suomeen tervetullut ja kuka ei.
Viime vuosina kiintiöpakolaisia on tullut Suomeen eniten Afganistanista, Kongosta ja Syyriasta. Jos kiintiö kohdennettaisiin kristittyihin, se tarkoittaisi myös Lehtisen mukaan pakolaisia Venezuelasta.
Venezuelan poliittinen tilanne on kärjistynyt heinäkuun presidentinvaalien jälkeen. Nykyisen EU-komission ulkopoliittisen korkean edustajan Josep Borrellin mukaan yli 2 000 ihmistä on otettu kiinni mielivaltaisissa pidätyksissä, poliittisten puolueiden toimintaa on rajoitettu rajusti ja opposition presidenttiehdokas on ajettu maanpakoon.
Aihetta käsitellään tänään illan A-studiossa, jota voit katsoa Yle TV1:ssä tai Yle Areenassa.