Suomen metsästysmuseon uuden johtajan Timo Kukon tähtäimessä on kehittää museosta kiinnostava koko kansan kohde

Uusi museonjohtaja Timo Kukko on tehnyt elämäntyönsä johtamalla suomalaisia luontoaiheisia museoita.

Mies taustallaan metsä.
Riihimäellä työnsä aloittavalla Timo Kukolla on 30 vuoden kokemus luontoon liittyvien museoiden johtamisesta ja kehittämisestä. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Riihimäelle Suomen metsästysmuseon uudeksi johtajaksi on valittu hämeenlinnalainen maa- ja metsätieteiden maisteri Timo Kukko.

Toimeksianto on uudelle museonjohtajalle selvä.

– Kehittää metsästysmuseota suurempia joukkoja kiinnostavaksi koko kansan kohteeksi ja saada se menestymään.

Kukko korostaa, että luontoon liittyvät aiheet ovat nyt erittäin ajankohtaisia.

– Museosta täytyy kehittää koko perhettä kiinnostava paikka, toteaa Timo Kukko.

Hän kertoo etsineensä seuraavaa mielenkiintoista projektia, kun paikka Suomen metsästysmuseon johtajaksi tuli auki.

– Totesin heti, että se kiinnostaa minua. Riihimäellä on uusi kaupunginjohtaja ja elinvoimajohtaja, eli asiat ovat kaiken kaikkiaan menossa kaupungissa eteenpäin.

Timo Kukon 30 vuoden työhistoriaan kuuluu useiden merkittävien valtakunnallisten museoiden synnyttäminen alkuvaiheen suunnittelusta toimivaksi museoksi.

Hän on ollut luomassa ja johtamassa muun muassa Ylä-Lapin Luontokeskus Siidaa Inarissa, Suomen Metsämuseo Lustoa Punkaharjulla ja Suomen Luontokeskus Haltiaa Espoossa.

Museon mahdollinen kahtiajako toisi omat vaikeutensa

Timo Kukko on ollut projektipäällikkönä myös erä- ja luontokulttuurimuseohankkeessa. Tässä roolissa hän oli puuhaamassa uutta erämuseota Imatralle.

Syyskuun lopussa Yle uutisoi, että erä- ja luontokulttuurimuseon valmistelussa tapahtui käänne: toiminta voisi jakautua Imatralle ja Riihimäelle. Tässä vaiheessa valmistelua Kukko ei enää ollut mukana.

Metsästysmuseon tuore museonjohtaja Timo Kukko kertookin, ettei ole vielä tarkemmin ehtinyt perehtyä erämuseon kahtia jakoon.

Hän pohtii, että museon toiminnan jakautuminen kahdelle paikkakunnalle tuo omat vaikeutensa, kun valtion rahoituskehys on supistumassa ja museoiden henkilötyövuosia vähennetään.

– Museoiden taloudesta suurin osa menee henkilöstö- ja kiinteistökuluihin. Ja jos nämä kulut tulevat kahteen kertaan, se on varmasti tulevaisuuden selvittelyjä.

Suomen metsästysmuseo kuvattuna ulkoa päin kesällä
Suomen metsästysmuseo avattiin Riihimäellä yleisölle helmikuussa 1990. Kuva on vuodelta 2021. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Mikäli metsästysmuseo liittyy osaksi suurempaa kokonaisuutta, Kukosta on tärkeää, että se ainoana toimivana yksikkönä on hyvässä kunnossa.

– Siellä on osaava henkilökunta, kokoelmat ovat järjestyksessä ja talous on kunnossa.

Timo Kukko muistuttaa, että viime kädessä museoratkaisu on rahoituksesta kiinni. Sitä ohjaavat ministeriöt.

Riihimäen museota ylläpitää Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen näkee uusien mahdollisuuksien avautuvan johtajan valinnan myötä.

– Timo Kukon kokemus palkittujen, luontoon liittyvien museoiden kehittäjänä avaa polun metsästysmuseon kasvulle kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, Kuparinen sanoo.

Uusi museonjohtaja aloittaa työt Riihimäellä Suomen Metsästysmuseossa maanantaina 21. syyskuuta.