Kun viime keväänä valkeni, että Hiihtoliitto oli tuoreimmalla tilikaudellaan tehnyt konsernitasolla peräti noin kahden miljoonan euron tappion, urheilijat alkoivat pian itsenäisesti ja kaukaa viisaasti rakentaa omia kuvioitaan alkavaksi harjoituskaudeksi.
Hiihtoliitto myös viestitti ongelmistaan valmentajilleen pikimmiten, eikä urheilijoilla keväällä ollut harhaluuloja päättyneen kesän leiritarjonnasta.
Lopulta totuus olikin se, että Hiihtoliiton järjestämä leiritys jäi normaalia vähäisemmäksi varsinkin korkean paikan harjoittelun osalta. Kokeneista supertähdistä Iivo ja Kerttu Niskanen sekä Krista Pärmäkoski rakensivat koko lailla oman harjoitus- ja harjoitusryhmäkuvionsa kesän ajaksi.
Kollektiivina maajoukkue lienee ensimmäisen kerran koolla vasta, kun Muonion Oloksella alkaa marraskuun toisella viikolla Kuusamon maailmancupiin valmistava leiri.
Vuokatin kautta Muonioon suuntaa myös Jasmi Joensuu, joka maanantaina osallistui Helsingissä Hiihtoliiton mediapäivään. Mukana olivat kaikki kolme maajoukkuetta, mutta maastohiihtäjistä puuttuivat muun muassa Niskaset sekä Pärmäkoski harjoitusesteidensä takia.
Vain kaksi hiihtäjää
Kun leiritystä tarjotaan niukasti, olisi loogista, että se tarjolla ollessaan hyvin kelpaisi. Jasmi Joensuu kertoi kuitenkin hyvin erikoisesta tilanteesta, johon törmäsi leirillä Trondheimissa tulevissa Granåsenin MM-maisemissa.
Paikalle ilmaantuivat naishiihtäjistä ainoastaan Joensuu ja nuorten arvokisamenestyjä Hilla Niemelä.
– Joka leirillä on ollut vähintään kaksi urheilijaa. Jokainen tekee yksilöllisiä ratkaisuja eikä siihen voi vaikuttaa. On tehtävä parasta mahdollista työtä sillä porukalla, joka paikalla on. Tietysti voidaan keskustella, että jos liitto järjestää leirejä, olisiko niille velvoittavaa (maajoukkueen jäsenten) osallistua. Mutta se on eri keskustelun aihe, Joensuu sanoi.
– Muille Hiihtoliiton leireille tuli enemmän hiihtäjiä.
Ei ryöminyt ihon alle
Trondheimissa hän ja Niemelä treenasivat paljon muun muassa ranskalaishiihtäjien kanssa, ja kumpikin koki saaneensa leiriltä ja rullahiihtoratoina toimineilta ensi talven MM-baanoilta sen, mitä tulivat hakemaan.
Ylipäätään Joensuu on tehnyt määrätietoisesti työtä, jotteivät Hiihtoliiton suuret ongelmat olisi ryömineet hänen ihonsa alle.
– Ne eivät saa vaikuttaa työntekoon ja sen laatuun.
Hiihtoliiton edustusurheilijoille on alkavaksi kaudeksi tulossa erittäin todennäköisesti korkeintaan 500 euron omavastuu jokaisesta cupin viikonlopusta. Tästä Joensuu ei halunnut kertoa mielipidettään, mutta kertoi tukijoidensa hoitavan asian tarvittaessa.
Hiihtoliiton vaikeista vuosista ja edelleen sumuisesta tulevaisuudesta huolimatta hän ei näe, että liittovetoinen harjoittelutoiminta keväästä loppusyksyyn olisi tiensä päässä.
– Löytyisikö kaikilta valmiutta maksaa itse se summa, jonka valmistautuminen kilpailukauteen maksaa? Hiihtoliiton leirityksillä on kuitenkin aika pitkät perinteet. Jos taas mietin liiton taloudellisia leikkauksia, niin etusijalle täytyy tietysti asettaa kilpailukauden turvaaminen, vaikka se johtaisi leirityksen vähenemiseen.