Leammi ássit leat fuolas Leammi geainnu ortnegis. Leammilaččat gáibidit Lappi ealáhus,- johtolat- ja birasguovddážis ahte geaidnu divvojuvvo.
Gili olbmot leat sádden ejb-guovddážii cealkámuša, mas sii buktet ovdan váttisvuođaid ja riskkaid, maid geainnu johtolatmeari lassáneapmi lea dagahan. Gáibádusa leat vuolláičállán 53 gili ássi.
Baskkes geainnu alde johtolat lea turismma geažil lassánan ja doppe johtet olu maid busset ja eará lossa biillat, mat dagahit dan, ahte geainnu ravddat muollanit. Leammilaččat gáibidit, ahte geainnu govddidit ja njulgejit vai váralaš meattildanbáikkit eai šat livčče. Geaidnu lea čáhkkamiid dihtii fuones ortnegis.
Cealkámuša vuosttas vuolláičálli Hans Jomppanen oaivvilda, ahte baskkes ja mohkás geaidnu lea jo beanta váralaš. Doppe leat maid olu miellit.
Erenomážit Äivihjávrri luoddaearru lea váttis, go geaidnu jorggiha váldogeidnui alla mielli mielde. Báikkálaččat leat evttohan sirdit luoddaearu moadde čuohte mehtera miellis vuollelabbui.
– Lea veadjemeahttun tráileriin beassat dan bajás, lohká Jomppanen.
Turisma lasiha mealgadit johtolaga Leammi geainnu alde
Leammi geainnu mielde johtet maid ovdamearkka dihte Leammi álbmotmeahccái, gos leat Meahciráđđehusa dieđuid mielde sullii 20 000 galledeaddji juohke geasi. Dasa lassin Leammis johtet maid sullii seamma olu eará turisttat, mii lokte geainnu geavaheami 40 000 biilii.
Okta váttisvuohta lea mátkebiillat. Mátkebiillain johtin lea šaddan treandan miehtá máilmmi koronapandemiija áigge iige dat oro velge nohkamin.
– Dat lea máŋgii badjel guokte mehtera govdadat ja dain vudjet gasku geainnu. Dat jo lea okta riska dán geainnu alde, čilge Hans Jomppanen.
Leammilaš badjeolmmoš ja fitnodatdoalli Heikki Paltto muitala, ahte geasseturismma lassin maiddái dálvit johtet olu mátkkošteaddjit gilis. Turisttaid buktet linnjabiilláiguin geahččat guovssahasaid ja Leammi leage okta bivnnuhamos báiki oaidnit daid. Váralamos dáhpáhusat leat dálvit, go seavdnjadin ceakko miellis turistabusse ovddal boahtá badjeolbmuid páhkkabiila, mii geaseha vel boazotrailera.
– Vel ii leat beaškkehan, muhto dat lea fal áiggi gažaldat, oaivvilda Heikki Paltto.
Váralašvuođa lassin leammilaččat čujuhit maid fuolahansihkkarvuhtii ja Nato dárbbuide guovllus. Sávaldahkan lea, ahte Leammi geaidnu ovttastahttojuvvošii Bohká geainnu divodeapmái. Paltto jáhkkáge, ahte Bohká geainnu divvun buktá vel eambo johtolaga maid Leammái.
Visot ruhta manná váldogeainnuid divodeapmái
Lappi ejb-guovddáš atná dan buorrin, go ássit ovdanbuktet divodandárbbuid. Liikká ejb-guovddážis muitalit, ahte dákkár boaittobealguovlluid geainnuid eai leat sáhttán divodit máŋgga jahkái. Ekonomalaš dilli váikkuha dasa, ahte boaittobealguovlluid geainnuid divodeami eai oktageardánit suitte máksit.
– Váldogeainnut leat dakkár ortnegis, ahte visot ruhta manná daid divodeapmái, čilge geainnuid fuolaheami prošeaktahoavda Markku Riipi.
Leammi geainnu leat maŋimuš divvon 20 jagi dassái, go bidje ođđa geaidnobajildusa.
– Sáhttá juobe leat, ahte jagis 2004 dahkkon Leammi geainnu vuođđodivvun lea maŋimuš dán luohká bargu Lappis, árvala Riipi.
Hans Jomppanen goit jáhkká, ahte vel muhtin beaivve geaidnu divvojuvvo.
Dálá áigge geainnuid bajildusaid lávejit rievdadit čievrageaidnun. Dat ii goittot oaččo guottihusa leammilaččaid gaskkas.
– Jus dát geaidnu de ođasmahtto ja govddiduvvo, de mii sávvat ahte dasa boahtá maid asfáltabajildus, dadjá Jomppanen.
